Loppukesän mustikkajuustokakku

"Mikään ei ole tärkeää paitsi puutarhanhoito", sanoi viisas kiinalainen mies, kun ei juustokakuista tiennyt.

Rakastan juustokakkuja ja onnekseni saan niitä myös tehdä. Viime viikonlopun työlistalla oli sitruuna/lime-juustokakkuja (ohje jaossa lähipäivinä) ja loppukesän satoa kunnioittavia mustikkakakkuja :) Ensi viikonloppuna on vuorossa lime-valkosuklaajuustokakut ja sitä seuraavana mansikkakakut. Ei pääse kotikokkailija kyllästymään!

Juustokakkujen koristelussakin vain taivas on rajana. Luonto tarjoaa tähän aikaan vuodesta toinen toistaan kauniimpia aineksia pinnan elävoittämiseen ja toki omalla kädentaidollakin on osuutensa näyttävyydessä. Kuvien ruusut on omin pikku kätösin kukkamassasta tehtyjä. Välillä itseään on hauska huvittaa katselemalla parin vuoden takaisia kakunkoristeluita ja huomata, miten taito tehdessä kehittyy. Eikähän tässä lajissa taida valmista tulla: välineet ja materiaalit kehittyvät kaiken aikaa ja juuri kun kuvittelet, että lehtienpyörittelytekniikka on hallussa, löydät jotain uutta, mitä on päästävä testaamaan. Ja taas lähdetään alusta liikenteeseen :)

Utelias mielenlaatu on tässä lajissa avuksi. Näkee, kuulee ja haluaa testata. "30 vuotta on meillä asiat näin tehty, ja tehdään edelleen", sanoi jo entinen suojatyöpaikassaan eläkevuosia odottava kuntatyöläinen ja oikeassa oli. Kyllä, työ oli todellakin pysähtynyt kultaiselle 80-luvulle. Sama työnteon mentaliteetti ei leivontayhteydessä toimi.

Palataanpa mustikkakakkuun. Kakun voi tehdä joko metsämustikoista tai pensasmustikoista. Pensasmustikat ovat napakoita, eivät värjää ja säilyttävät hyvin muotonsa niin kakun sisällä kuin koristeinakin. Metsämustikassa on enemmän makua, se värjää ympäristönsä ja menettää nopeammin muotonsa myös kakun päällä. Mustikat voi lisätä täytteeseen sellaisenaan (sekä tuoreet että pakastetut) tai sitten mustikat voi vetää sauvasekoittimella tasaiseksi soseeksi. Makuasioita nämäkin. Itse pidän siitä, että juustokakuissa on erottuvia rakenneosia ja jos mahdollista, jopa suutuntumaa. Leikkuujäljen tasaisuus ei minun vaakaani keikauttele. Mutta yksi asia on ehdoton: niin kauan, kun me elämme maassa, jossa luonto tarjoaa jos jonkinlaista superfoodia silmiemme ja masumme iloksi, makuaromit kannattaa jättää hyllyyn.

Loppukesän mustikkajuustokakku

Valmistettu n. 25 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan eli kakusta saa 12-15 laskennallista palaa

Pohja

175 g kaurakeksejä

90 g voita

2 rkl kuivattuja mustikoita

Murskaa keksit ja lisää niihin sulatettu voi ja kuivatut mustikat. Levitä leivinpaperoidun irtopohjavuoan pohjalle. Laita pohja jääkaappiin.

Täyte

5 liivatetta

300 g mustikoita

4 dl kermaa

300 g maustamatonta tuorejuustoa

2 tl vaniljasokeria

1/2-1 dl tomusokeria makeuttamiseen

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen noin kymmeneksi minuutiksi. Soseuta halutessasi mustikat. Vaahdota kerma ja lisää vaahdotuksen loppuvaiheessa tuorejuusto. Liuota liivatteet pieneen tilkkaan kiehuvaa vettä ja lisää seos ohuena nauhana kerma-tuorejuustoseokseen. Lisää mustikat, vaniljasokeri ja sopiva määrä tomusokeria. Itse teen omat leipomukset aina laktoosittomista tuotteista, joten ihan hirvittäviä määriä lisäsokereita ei tule käytettyä. Niin kuin marjakakuissa yleensä, makutilaa kannattaa antaa myös itse marjalle sokerin sijaan.

Sitten ei muuta kun täyte vuokaan ja yöksi jääkaappiin hyytymään.

Kakun voi koristella niin kuin parhaaksi näkee. Koristelussa on hyvä huomioida valmistelujen ja tarjollelaiton välinen aika. Osa yrteistä nuukahtaa hyvinkin nopeasti ja jos käytät sokerimassasta tehtyjä koristeita, ne on hyvä eristää juustokakkupinnasta suklaan avulla.

Leipomisen iloa!