"Näin menestyt työhaastattelussa" ja lapiollinen kuraa

Somemaailma tursuaa jos minkäkinlaista vinkkilistaa työnhakutilanteisiin valmistautumista varten. On ohjetta tervehtimiseen, asialliseen pukeutumiseen, positiiviseen vuorovaikutukseen ja omien vahvuuksien/heikkouksien analysointiin suhteessa avoinna olevaan tehtävään.

On pelottavaa olla 41-vee ja työhaastattelussa. Takana 473 opintopistettä ja kokemusta noin paristakymmenestä työpaikasta. Tällä pohjalla ei voi enää uskoa yhteen totuuteen. Se on suurin heikkouteni.

Eteläsavolaisessa elämänmenossa on kaksi kokemuksen opettamaa vaihtoehtoa: joko mukaudut (ja työllistyt) tai jatkat oman tiesi kulkijana (ja työllistyt ehkä jossain vaiheessa). Jos välttämättä haluat työtä, siis hinnalla millä hyvänsä, toimi näin:

Unohda kehittäminen – hakeudu suorittajaksi! Työnhakuilmoituksessa työnantaja haluaa antaa itsestään dynaamisen ja menestyvän kuvan hakemalla kehittäjäpersoonallisuutta, mutta rautakangennotkea todellisuus on jotain ihan muuta kuin Sinun ideasi ja oivalluksesi. Kaikki tiedetään jo. Hakeudu siis tekemään sitä, mitä on aina ennenkin tehty. Rakkaalla kotiseudullamme ei ole sisäistetty vanhaa kolbilaista viisautta: ”20 years experience doesn´t matter if one year repeated 20 times”. "30 times" on se juttu.

Vahvuudet on heikkoudet joten ole tarkka sen suhteen, miten osaamispohjasi muotoilet. Varsinkin siinä tapauksessa, kun haastattelijan oma pätevyys ulottuu Sinua vain polvitaipeeseen. Tarkkana saa olla myös työhakemusten kanssa. Mukautuva miellyttäjä on turvallinen valinta. Varuillaan kannattaa olla myös reppufirmojen kohdalla, joiden haastattelijakonsultit eivät työtoiminnan tasolla välttämättä ymmärrä, mihin ovat ihmistä värväämässä. Haastattelijan naamasta näkee, että nyt meni yli ja ohi. Korjausliikkeenkin aika oli ja meni.

Sano harrastavasi jotain jonninjoutavaa! Paljon on puhetta elämänlaajuisesta oppimisesta ja itsensä kehittämisen monista areenoista, mutta työnhakutilanteissa ne ovat enemmänkin uhka kuin mahdollisuus. Varo erityisesti luovuutta, kaikkea käsillä tekemistä. Sano siis harrastavasi aikuisten väritystehtäviä, ne ovat sopivan turvallista ajankulua. Mindfulnessi on myös hyvä juttu, samoin kaikenlaiset hyvinvointijumpat ja ituhippeilyhumpat. Hyvässä harrastuksessa on ohjaaja, joka sanoo, mitä tehdään, ja "harrastaja" toistaa perässä. Työhaastattelijakin todennäköisesti ymmärtää, kun kerrot käyneesi vesijumpassa. Voitte jakaa yhteisen ymmärryksen hetken.

Mieti valmiiksi kohtelias vastaus laittomaan kysymykseen: ”Kuinka monta lasta sinulla on ja minkäikäisiä he ovat?” Jos haet työtä Mikkelin alueella, tätä sinulta tullaan kuitenkin kysymään. Ja kun piiri pieni pyörii, ei kukaan vie asiaa eteenpäin. Se, joka vie, on hankala. Hankalaa ei palkata jatkossakaan. Tee siinä sitten omannäköisimmät ratkaisusi. Minä hyppäsin hankalien tiimiin.

Jostain syystä täkäläisiä työhaastattelija(naisia) kiinnostaa myös miehen työ (ilmeisesti Facebookin profiilikuva on jo käyty katsomassa). En sitten tiedä, mitä ovat hakemassa. Suosittelen edelleen Tinderiä. Työhaastattelussa miehestä kyseleminen on lähinnä säälittävää.

Ota selvää työhaastattelijan taustoista! Tämä ei valitettavasti tarkoita perehtymistä organisaation tehtävään, tavoitteisiin tai asemaan alueellisessa palveluntuotannossa vaan yksinkertaisesti tietoa työhaastattelijan lähimpien hännysmiesten verkostoista. Hyödynnä linkediniä, naamakirjaa, googlea ja toveriverkostoja. Pienellä paikkakunnalla, tiedäthän, on ainakin yksi, joka tietää ja tuntee. Tee löytämilläsi tiedoilla ihan mitä haluat.

Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Google ja toveriverkostot, sieltähän se työnantajakin tietonsa kaivaa. Työhakemuksen sanamuotojen hionta ja CV:n muotoilu ovat hukkaanheitettyä aikaa.

Ja kun työ meni taas sivu suun, jatka googlaamista! Muutamalla näppäimenpainalluksella ja hiirenheilautuksella huomaat, että työhaastattelijalla ja työpaikan saaneella on ainakin ”one connection”. Todennäköisesti kaksikin. Seuraavalla kerralla osaat olla viisaampi. Jatka googlaamista.

Olet googlannut tarpeeksi, kun älyät liittyä puolueeseen, potilasjärjestöön tai rotukoirayhdistykseen! Hyvä tyyppi on ihan jotain muuta kuin tehtävään parhaiten soveltuva koulutus- ja kokemuspohja. Työnantajan etu sekin, että Mikkelin alueella ”hyvän tyypin kriteerejä” ei tarvitse perustella muille työnhakijoille (älä edes kysy perusteluja, työnantaja närkästyy moisesta röyhkeydestä – ”being there done that”). Jos päätätkin kysyä valintaperusteluja, olet saanut hankalan maineen ja se muistetaan…

Joka tapauksessa onnea työnhakuun. Jonain päivänä palaset loksahtavat kohdalleen. Odottaminen on sen arvoista. Vanha sanonta, "hosumalla ei saa kuin kuspäisiä kakaroita", osuu tähänkin yhteyteen kuin nenä päähän.