Vielä on talvea jäljellä eli kahvipussiliukuri

Muutama viikko sitten kuulin pätkän keskustelusta, jossa kahvipussin sanottiin taipuvan "vaikka mihin, jopa liukuriksi". Sen suurempia kaavoja tai rakennuskoordinaatteja rupattelevat rouvat eivät kuitenkaan jakaneet, joten ei siitä sillä kertaa sen enempää.

Jotain jäi kuitenkin mielenperukoille hautumaan ja kun eilen tuli puheeksi, että prinsessamme liukuri oli touhuissa ja tohinoissa halennut, päätin testata kahvipussiliukuria. Ja mikäs se on testatessa, kun ei tarvikkeetkaan paljoa maksa ja uutta aineistoa kertyy jatkuvalla ryystämisellä vähintääkin riittävästi.

Tarvikkeet:

8 kahvipussia

2 pätkää leivinpaperia

sakset ja silitysrauta

Leikkaa kahvipusseiseta pohja pois ja yksi sivusauma auki:

Silityslauta on mitä oivallisin työskentelyalusta. Aseta pätkä leivinpaperia alimmaksi, seuraavaksi kaksi kahvipussia lomittain hopiaiset puolet vastakkain. Pussit asetellaan lomittain (ei suoraan päällettäin) siksi, että seuraavat pussit kiinnitetään aina edellisten pussien ylijääneisiin reunoihin:

Ja lopuksi leivinpaperi:

Kuumenna silitysrauta kuumaksi ja silitä päälimmäisen leivinpaperin päältä niin, että kahvipussien muovi kuumenee ja pussit tarttuvat tiiviisti toisiinsa. Silittäminen kannattaa tehdä huolellisesti, jotta pussit todella tarttuvat toisiinsa.

Asettele seuraavat pussit edellisen silityksen ylijääneisiin reunoihin ja jatka silittämistä:

Kun pussit on käytetty, leikkaa kahvipussilevystä vähän niin kuin liukurin muotoinen kappale. Risakin liukuri toimittaa hyvin mallikappaleen virkaa:

Sitten ei muuta kun mäkeen suihkimaan. Iloisia liukurihetkiä, talvea on todellakin vielä jäljellä ja hiihtolomakin vasta edessäpäin!

PS. Ja jos kahvipussiliukurista jotain lisähyvää hakee (kierrätyksen lisäksi), niin kyllä se on tilansäästö ja näppäryys. Liukuri rullalle ja kuminauha ympärille, niin mäenlaskuväline kulkee mukana vaikka repun sivutaskussa. Ei paljoa paina ja vauhtimäet ovat aina käden ulottuvilla :)