Vihervoimalla uuteen TYÖviikkoon!

Viherpirteri

1 kiivi
1/2 limen mehu
10 cm kurkkua
2 pientä päärynää
kourallinen piccolobasilicaa
pieni tujaus kotimaista hunajaa
 

Ainekset blenderiin, surautus ja sopivasti auringonkukansiemeniä pinnalle.

En nyt varsinaisesti ole mikään smoothie-ihminen, mutta kyllä tämä pirteri kokeilusta kävi. Tuo pirteri on lainasana meidän Tompalta, useamman vuoden takaa, mutta toimii näköjään kirjoitettunakin. Muutenkin vähän erikoinen viikonloppu, sillä yllätykseksi ennen kaikkea itselleni tein uutta työavainta varten avainlenkin:

Olen kyllä nauttinut keikkatöistä. Olen päässyt yläkouluun, alakouluun, päiväkotiin ja erityisluokkaan. Parhaimmalla viikolla kolme eri koulua. Kaikki Mikkelissä, kaikkialla kasvatusalan ammattilaisia (homogeenisuusolettama?). Silti jokainen paikka on omanlaisensa (ihanko totta, yksilöitähän me olemme?). Toisissa paikoissa sijaisen vastaanotto on lämmin, ystävällinen, neuvotaan, vaikka ei olisi ehtinyt kysyäkään. On kahviakin. Silti saman kaupungin sisällä on paikkoja, joihin sijainen ei todellakaan ole tervetullut. Se hämmästyttää. Inhimillisyydessäänkin.

Sijaistaminen on samaan aikaan kutkuttavan houkuttelevaa ja karmaisevaa. Olla yhtä aikaa sisällä ja ulkona. Olla työyhteisössä kuulumatta työyhteisöön. Olen jo sata kertaa vastannut kysymykseen, "Mikä sinä olet pohjiltasi", vaikka sijaisuusmaailmassa oma osaamispääoma ei ole sen enempää uhka kuin mahdollisuuskaan. Sijainen nyt vain on ja lähtee.

Iloa ja energiaa uuteen viikkoon! Tämä sijainen lähtee tekemään parhaansa, omanlaisellaan otteella. Lapset, niin ne päiväkodin pienimmät kuin yläkoulun koijjaritkin, ovat tämän työn suola ja sokeri! Aina voi parantaa, aina voi tehdä enemmän. Silti: minä riitän :)