Ruokaoivallus lautasella: hyödynnetään koko ruho Bosnian tapaan (sisältää ihanan lampaanpotka-reseptin)

HUOM! Tämä kirjoitus ei ole kritiikki eikä määräys, vaan yksittäisen bloggaajan näkökulma, mielipide ja kannustus. Se ei perustu tieteellisiin faktoihin vaan kokemukseen ja maalaisjärkeen. Olisin enemmän kuin onnellinen, jos jättäisit kommentteihin oman mielipiteesi aiheesta ja minun kirjoituksestani. Suhtaudun hyvin, jos kritisoit ja olet aivan eri mieltä kanssani. Suomi on demokraattinen maa ja oma ruokavalio perustuu omiin valintoihin.

Ruokaoivallus lautasella: käytetään koko ruhon Bosnian tapaan, lampaanpotka resepti

Ruokainnovaatio on mahtava juttu. Vuosien varrella ruokakulttuuri on muuttunut niin paljon, että se on pitkälti vaikuttanut jopa elinikään: ihminen elää nykyään pitempään kuin ennen. Se ei toki johdu pelkästään ruoasta, mutta esimerkiksi monipuolinen ruokavalio ja monipuolisen ruokavalion saatavuus on vaikuttanut siihen paljon. Ihminen ei kuitenkaan olisi ihminen, jos ei tekisi virheitä. Jotkut asiat ovat yksinkertaisesti lähteneet lapasesta, kuten karjan kasvatus. Lihaa tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän, ja sen tuottaminen on tuonut ylikuormitusta maapallolle ja huonoa eläinten kohtelua. Ihminen tiedostaa sen ja nyt katseet suuntautuvat kasvisruokavalioon. Sen suosio on nousussa. Hyvä! Mutta siinäkin on omat hyvät ja huonot puolensa. Niistä voisin puhua tuntikausia, mutta nyt en mene siihen. Mieluummin keskityn lihan tehokkaampaan käyttöön. Luit oikein, liha voidaan hyödyntää paljon tehokkaammin kuin yleisesti tehdään. Sinä et välttämättä pidä ajatuksestani, mutta se on oiva keino vähentää maapallon ylikuormitusta: Koko ruho pitäisi hyödyntää!

Kaikki tiedämme, että ennen vanhaan meidän isoäidit käyttivät ruoanlaitossa paljon muutakin kuin paistipaloja. Valitettavasti nykyään monet meistä eivät tiedä, että paras maku ruoalle irtoaa juuri halvimmista ruhon osista: luisista osista. En tiedä ketä voisin syyttää tästä - Fakta on, että kaupoista saa harvoin lihaa luineen. Kaupat kuitenkin pyrkivät vastaamaan kysyntään. Nykyään kaupan hyllyltä haetusta lihasta on vaikea päätellä mistä osasta ruhoa palanen on leikattu. Sisä- , ulko- tai kulmapaisti sanoo harvalle mitään. Nuoria ei monesti edes kiinnosta, mistä ruoka tulee. Mitä isommaksi he kasvavat, sitä nirsommiksi he muuttuvat. Tämä on omasta kokemuksestani päätelty! Kolmen lapsen äitinä teen kovasti työtä opettaessani lapsilleni, mistä ruoka tulee. Se on nykymaailmassa hieman hankalaa. Kesälomalla se on aavistuksen helpompaa, sillä kesät vietämme kotimaassamme Bosniassa. Siellä on paremmat mahdollisuudet näyttää konkreettisesti lapsille, mistä se ruoka oikein tulee.

Bosniassa tutkimme lähinaapureiden puutarhoja, kasvimaita, karjatiloja… Maistamme suoraan auringon alta poimittuja tomaatteja ja huomaamme eron espanjalaisiin ”muovisiin” tomaatteihin verrattuna. Hedelmiä kerätään suoraan puusta, ai että… Kerran jopa satuimme olemaan mukana, kun pieni vasikka tuli maailmaan. On ehkä julma ajatus, että söpö vasikka päätyy pian lautaselle, mutta kukaan meistäkään ei jää tänne ikuisesti. Ihminen on luotu syömään lihaa, se on luonnon laki ja ravintoketjun määräys, ei minun.

Ruokaoivallus lautasella: käytetään koko ruhon Bosnian tapaan, lampaanpotka resepti
Ruokaoivallus lautasella: käytetään koko ruhon Bosnian tapaan, lampaanpotka resepti
Ruokaoivallus lautasella: käytetään koko ruhon Bosnian tapaan, lampaanpotka resepti

Bosniassa suhtaudutaan tietoon ruoasta hieman eri tavalla, osittain rikkaan ruokakulttuurin ansiosta ja osittain nykypäivän köyhyydestä. Siellä harvalla on varaa nirsoilla nykyään. Ruoka, mitä saa ja mihin on varaa, on syötävä pois. Jos on niin onnekas, että varat riittävät lampaan hankintaan, on varmistettava, että syömättä jäävät vain luut ja talja. Sisäelimet ovat täynnä ravintoa (minkä petoeläimet todistavat!), luisista paloista saa vaikka mitä herkullista, ylijääneistä paloista saa ihanaa jauhelihaa, josta valmistuu taivaalliset lihapullat, aidonmakuista moussakaa tai makkaraa, jonka valmistukseen tarvitaan lampaan suolia.

Bosnialainen ruoka elämäntapana on aina ollut tavoitteeni toteuttaa Suomessakin. Tiedämme kuitenkin, että sääolosuhteet ovat erilaiset, kuten myös ruokakulttuuri ja aineksien saatavuus haastavaa, mutta jotain on aina mahdollista tehdä.

Olemme mieheni kanssa karsineet osan pihan nurmikosta ja perustaneet pienen kasvimaan. Siellä kasvatetaan lähinnä sitä, mitä kaupoista ja torilta on vaikea/mahdotonta saada. Meiltä löytyy vihreitä papuja, mangoldia, persiljanjuurta, mustaretikkaa, kurpitsaa, pinaattia, sipulia ja voittamattomat avomaankurkut ja pensastomaatit. Aivan ihania kaikki.

Ruokaoivallus lautasella: käytetään koko ruhon Bosnian tapaan, lampaanpotka-resepti
Ruokaoivallus lautasella: käytetään koko ruhon Bosnian tapaan, lampaanpotka-resepti

Suomesta on mahdollisuus saada lammasta suoraan tuottajilta. Sekin on mahtavaa.

Olen käynyt tutustumassa moniin lammastiloihin vuosien varrella keväisin ja kesäisin. Kävin hiljattain ensimmäistä kertaa myös talvella. Halusin tarkistaa, onko lampailla yhtä hyvät olot talvella kuin kesällä. Yhdellä pienellä tuottajalla Juvalla asiat olivat hienosti kunnossa. Talvellakin lampaat pääsevät ulkoilemaan oman halunsa mukaan. Navetan ovien alla on aukko ja sen kautta ne kulkevat vapaasti. Ihanaa! Pienellä karitsalla riittää tilaa jopa leikkiin.

Ruokaoivallus lautasella: käytetään koko ruhon Bosnian tapaan, lampaanpotka resepti
Ruokaoivallus lautasella: käytetään koko ruhon Bosnian tapaan, lampaanpotka resepti

En voi kuvailla, kuinka paljon paremmalle maistuu lähituottajan ulkoileva lammas, jota ei ruokita tehorehulla. Se on vain maistettava, että tunnistaisit eron.

Haastan sinut hakemaan lampaan joskus suoraan tuottajalta (vaikka tuttavan perheen kanssa puoliksi) ja hyödyntämään sen kokonaan. En voi tietenkään vaatia, enkä pakottaa käyttämään ihan kaikkia sisäelimiä, sillä se vaatii opettelua ja tottumusta, mutta ainakin lihan voit käyttää kokonaisuudessaan.

Annan sinulle nyt yhden hyvän reseptin, millä ”ei halutut” lampaan potkat muuttuvat oikein herkulliseksi ateriaksi, joka kelpasi jopa valtiovieraille/kuninkaalle, eikä ole edes vaikea valmistaa.

Älä pahoita mieltäsi, jos et omista niin hienoa savipataa kuin tämä mikä minulla on. Ei sinun tarvitse lähteä Bosniaan asti sitä hakemaan. Millä tahansa uuniastialla saat saman lopputuloksen, ehkä jopa paremman. Itse asiassa lähiruoka valmistuu parhaiten kotimaisessa astiassa, joten… tee kuin minä.

Ruokaoivallus lautasella: käytetään koko ruhon Bosnian tapaan, lampaanpotka resepti
Ruokaoivallus lautasella: hyödynnetään koko ruho Bosnian tapaan (sisältää ihanan lampaanpotka-reseptin)

Lampaanpotkat juureksissa

2 lampaanpotkaa
3-4 porkkanaa
2-3 persiljanjuurta
1 ruukku persiljaa
1-2 tl suolaa
1-2 rkl öljyä

Lämmitä uuni 180 asteeseen.

Voitele vuoka.

Pese potkat hyvin ja laita vuokaan.

Pilko juurekset monitoimikoneella pieniksi tai raasta ne. Ripottele potkien päälle.

Lisää suola ja sekoita kaikki niin, että juurekset peittävät potkat hyvin. Peitä kannella tai foliolla tiiviisti.

Paista uunissa 180 asteessa kolme tuntia.

Nauti elämän parhaista makuelämyksistä!

Kysy rohkeasti mitä tekisit loppulihasta. Neuvon ihan mielelläni!

Herättikö koko ruohon hyödyntäminen ajatuksia? Kommentoi rohkeasti alle tai osallistu omalla maapalloa säästävällä ideallasi Ruokaoivallus-kilpailuun 28.2.2017 mennessä www.ruokaoivallus.fi. Kilpailu käsittää koko ruokaketjun pellolta pöytään. Palkintona 3 x 1000 euroa.

Klikkaa tähteä postauksen lopussa (vapaehtoinen!)