Sushia ja totoro-reppuja

Japanissa ruoka on hyvää, vaikka osan ajasta et tiennyt mitä syöt tai miten sen söisit. Söimme myös kananmaksaa ja kanansydäntä, ei maistuneet ollenkaan hassummilta. En ole kokenut syömäpuikkojen käyttäjä, mutta nopeasti sen oppi tai nälkäiseksi jäi. Etikettivirheitä tuli varmaan tehtyä liuta, mutta Japanilaiset olivat liian kohteliaita sanoakseen mitään. Lapset harjoittelivat syömäpuikkojen käyttöä hotellin vessassa pikanuudelien kanssa. Lattia oli aivan liejuinen nuudeleista, mutta hirmuinen kikatus kuului, kun nuudelit lipsahtivat puikoista. Miksikö vessassa söivät? Koska hotellihuoneessa oli kokolattiamatto.

Ekana iltana kävimme syömässä hotellin lähellä olevassa nuudelipaikassa ja mitään muuta siitä en muista, kuin että oli ihan hirveä aikaerorasitus. Minulla aikaerorasitus tuntuu siltä, kun olisin keinuvassa laivassa. Ei siinä paljoa mistään nauti ja voisi nukahtaa seisaalleen.

Sushi.
Söimme yhden kalleimmista aterioistamme tilaamalla kaksi isoa lautasellista erilaisia susheja.

Ainakin lounaspaikoissa ihmiset ryystivät nuudelinsa vauhdikkaasti, ilmeisesti joko oli kiire takaisin töihin tai sitten halusivat antaa paikkansa seuraavalle. Me tietysti söimme varmaan etanan vauhdilla, varsinkin puikoilla. Pöydät olivat todella pieniä ja ne oli ahdettu ihan vierekkäin. Paljon leveämpi ahterini ei olisi tarvinnut olla tai en olisi mahtunut istumaan niille tuoleille, mutta toisaalta lihavia ihmisiä ei Japanissa paljon näkynytkään.

Tokiossa voi syödä kalliisti ja hyvin tai halvalla ja hyvin.

Olimme matkalla lokakuun lopulla ja palasimme marraskuun alussa Suomeen. Säät olivat lämpimät, taisi olla noin +20 astetta lämmintä. Parina päivänä satoi vettä, mutta muuten ilmat olivat hienot. Sade ei paljon haittaa, koska joka kioskissa myydään sateenvarjoja ja maan alla on käytäviä, joita pitkin pääsee paikkoihin. Niissä ei niin helposti eksynyt ja siellä oli myös ravintoloita ja kauppoja. Maan pinnalla pilvenpiirtäjät sekoittuivat keskenään ja peittivät maamerkit, joten oli vaikeampaa tietää missä oli. Minulle tosin on vaikeaa tietää missä olen ilman pilvenpiirtäjiäkin, eksyisin varmaan vaikka Juvan keskustaankin.

Japanissa on paljon kaikkea ihanaa ostettavaa ja tytöt löysivät ylisöpöt Totoro-reput. Pienet vaaleahiuksiset tytöt, joilla on Totoro-reput olivat Japanilaisten teinityttöjen mielestä aivan vastustamattomia.

Totoro.
Totoro-reput olivat iso hitti!
Törmäsimme näihin samoihin tyttöihin sattumalta myöhemmin myös juna-asemalla! Miljoonakaupungissakin törmäilee samoihin ihmisiin, hauska yhteensattuma.

Teini-tytöt eivät olleet ainoita, jotka ihastuivat pellavapäisiin tyttöihimme. Puistossa kävellessämme joku turistiryhmä halusi ottaa kuvia heistä ja heittivät meidät pois penkiltä jossa istuimme. Tytöt jäivät siihen ja kaikki vuorollaan istuivat heidän viereensä kuvattaviksi.

Turistilauma.
Yhdessä puistossa turistilauma hyökkäsi lastemme kimppuun ja halusi ottaa valokuvia heidän kanssaan.

Japanissa on vasemman puoleinen liikenne ja rullaportaissakin tönötetään vasemmalla, niin että kiireisemmät pääsee ohi oikealta. Kotiin tullessa avattiin ovetkin aina väärään suuntaan, kun oli tottunut että ne aukeaa toisin kun Suomessa. Isompi lapsi ei meinannut osata tulla ulos enää vessasta lentoasemalla, kun palattiin Suomeen ja naurettiin kun ihmetteli mikä niitä ovia riivaa.

Joka paikassa oli siistiä, mutta roskapönttöjä ei ollut missään. Roskat piti kantaa taskussa tai kassissa takaisin hotellille.

Kyykkykäymälä.
Useimmissa vessoissa oli kyykkykäymälä, mutta onneksi oli myös "normaaleja" vessoja.

Tokiossa oli todella iso kirjakauppa, jossa oli monta kerrosta kirjoja. Yksi kerros oli kokonaan ulkomaisia kirjoja varten! Suomessa olin lukenut ihastuttavasta kissa-kirjasta, jossa oli pelkkiä kuvia vanhasta mummelista ja kissasta. Sain kirjan nimekin ongittua netin syövereistä ennen matkaa: "Miyoko Ihara: Misao the Big Mama and Fukumaru the Cat". Pyysin sitten kirjakaupan henkilökuntaa etsimään sen minulle ja ostin yhden tuliaiseksi myös siskolleni.

Kissa ja mummo.
Miyoko Iharan mummo löysi kissanpennun vajastaan ja nimesi sen Fukumaruksi.

Vielä jäi seuraavaan postaukseen kirjoitettavaksi ainakin Kiotosta, luotijunista ja temppeleistä.