Aurinkoinen syyspäivä!

 

Tänään on ollut AIVAN KÄSITTÄMÄTTÖMÄN KAUNIS ilma! Siis oikein täydellinen syksyilma, just sellanen millaisesta aina haaveillaan. Kirpeyttä ja silti aurinkoista. <3

 

 

Maiharit - Dr. Martens / Farkut - Junarose (itse rikotut) / Pusero - Silverjungle / Pitkä Bomber sekä huivi - Cubus

 

Mulle on ollut joskus todella vaikeaa pukeutua väreihin. Musta on ollut ainoa oikea väri ja huomaan nykyisin lipsuvan aika usein siihen samaan. Aiemmin se oli ns. helppo ratkaisu, peitti sopivasti ja mustaan pukeutuessani ajattelin katoavani harmaaseen massaan. Kuvittelin, että jos laitan päälleni kokomustan asun, niin voin vain kadota vaatteiden taakse. Silti jo silloin pidin aivan valtavasti väreistä ja siksi edelleenkin omaan erilaisia huiveja kymmeniä. Niillä olen aina pyrkinyt tuomaan väriä mun pukeutumiseen. Nykyisin tosin tiedän myös sen tosiasian ettei musta ole ainoa oikea vaihtoehto, eikä aina edes se paras valinta. Kun uskaltaa antaa itsensä näkyä, voi päällensäkin uskaltaa laittaa vaikka kirkkaan keltaista, sopii se sitten jo syksyn kalventamaan ihonväriin tai ei. ;)

 

 

 

Miten paljon se voikaan ihmiseen vaikuttaa, siis se huono itsetunto. Se, että tuntee itsensä niin huonoksi ettei kuvittele ansaitsevansa väriä ympärilleen. Se ettei edes pysty ajattelemaan pukevansa jotain vaatetta päälle, koska ei vaan halua näkyä. Haluaa piiloutua mahdollisimman paljon ettei kukaan vain huomaisi. Ettei kukaan vaan kiinnittäisi muhun huomiota just sen paidan takia, tai etenkään siksi, kun olen pukeutunut johonkin väriin. Vaikkei sitä varmasti muut ihmiset niin edes ajattele, tuskin se ketään ihan kauheasti tuolla kadulla kiinnostaa mitä mulla on päällä. Jotenkin sen saa kuitenkin käännettyä omissa ajatuksissaan aivan päälaelleen, kuten NIIN MONEN muunkin asian. Toisaalta, jos jo kotiovesta ulos astuminen on vaikeaa ja aiheuttaa kerta toisensa jälkeen paniikkikohtauksen, niin onko tuo mikään yllätys kenellekään ettei oikein halua pukea sen ihmeempiä värjeä tai muutenkaan huomiota herättäviä asuja päällensä.

 

 

Mutta tänään auringon paistaessa kauniisti ja maailman näyttäessä mulle kaikkia värejä, annoin myös itseni näkyä. Ihan kaikkine muhkuroineni, reisineni ja kaksoisleukoineni, onnellisena. <3

 

-Tea-