Koulun alku!

Kyllä, meilläkin on nyt lasten lomat vietetty ja arki kolkuttelee huomenna aamusta jo kahta koululaista. Esikoinen menee neljännelle luokalle ja keskimmäinen murunen aloittaa esikoulun jälkeen virallisen koulutiensä. Nimenomaan TIENSÄ!

 

Mehän asutaan siitä ihanassa paikassa, että lähikoulu on noin 100 metrin päässä, yhtäkään suojatietä ei ole ylitettävänä ja puiston reunaa pitkin kouluun kävelee sen minuutin. Kellojen soidessa jos juoksee kotitalon kulmalta lujaa niin ehtii vielä omaan jonoonsa. Koulu on pieni ja oppilaita vähän. Oikea unelma, kun kaikki tuntevat toisensa. Sinne on esikoisen turvallinen ja mukava mennä.

 

Koulureput odottavat valmiina!


 

MUTTA keskimmäisen kanssa valitsimme toisin...Hän aloittaa koulutiensä reilun parin kilometrin päässä sijaitsevassa koulussa. Ei loppupeleissä matka eikä mikään kuljettavaksi, mutta muutama vaarallinen risteys on matkalla. Hän siis aloittaa koulunsa siellä, koska pääsee aloittamaan kaksikielisellä luokalla, hän tulee käymään peruskoulunsa oppien heti alusta pitäen sekä englannin että meidän oman äidinkielen. Mahtava mahdollisuus. Mutta uusi iso koulu ja uudet kaverit ekaluokkalaista toki jännittävät. Ja äitiä ne muutamat isommat tienylitykset. Alkuun kuljetaan yhdessä, mutta kyllä se päivä joskus tulee kun hän alkaa matkaansa yksin taittamaan.

 

Huomennakin aloittaa moni lapsi koulutiensä iloisena (tai osa isommista ärsyyntyneenä) ja jokainen näistä lapsosista halutaan hengissä takaisin kotiin. IHAN JOKAIKINEN PÄIVÄ! Eli jos et viel ole höllännyt kaasujalkaa, niin muistathan sitä tästä eteenpäin tarkkailla. Yhtään ylimääräistä lasta siellä liikenteessä ei liiku. <3

 

-Tea-