Mun suuri herkku!

On olemassa yksi asia mikä on pysynyt matkassa mukana aina sieltä "jumppatyttö-minä" ajoilta asti ja se on aamiainen ja puuro! Toisinaan tämä puuro seuraa mua myös iltaisin ja välillä aamupalana toimii jokin muu terveellinen, mutta aina aamuni alkaa aamupalalla. Aamupala on kaikista tärkein ruoka mitä koko päivänä tulee syöneeksi ja siksi olenkin äärettömän tyytyväinen, että mun päivät alkaa tällä rutiinilla. Toki kaikki ateriat sen jälkeenkin ovat tärkeitä, mutta ilman aamupalaa mun koneet ei käynnisty. 

 

Tänään aamupala oli jotain aivan muuta, koska viimesten päivien aikana tuo ruokahalu ei ole ollut aivan kohdallaan ja vatsan kipuilut ovat edelleen olleet matkassa mukana (siis neljättä päivää jo!!!). Nyt iltapalaksi tosin teki mieli tätä mun suurta herkkua, eli KAURAPUUROA!

 

Silkkaa rakkautta

 

Eli ihan perus veteen tehty kaurapuuro, mihin sekoitan turkkilaista jugurttia tai rahkaa, jälkimmäistä oli tänään, lisänä chian siemeniä. Tämä on se ns.peruspohja minkä päälle alan sitten soveltaa... Tänään puurosta löytyi cashew-pähkinöitä, mustikoita sekä mehukeittoa. Mehukeitto on sokerillista, sillä syön niitä mielummin tuon tilkan kuin, että käyttäisin aspartaamilla makeutettuja. Mutta kukin tyylillään ja itselleen sopivalla ratkaisulla. Jos olisin oikein ahkera tekisin keitotkin aina itse, mutta liian harvoin olen niin ahkera. Toisinaan puurossa on lisänä hedelmiä tai jotain muita pähkinöitä. Aina riippuen siitä mitä kaapista milloinkin löytyy. Tässä kombossa hyvää on se, että sisältää vitamiinit, hiilarit, proteiinit sekä hyvät rasvat. Vatsa saa hyvin kuituja ja kaiken lisäksi tää on valtavan herkullisen makuista.  Ja ei kun ääntä kohti. 

 

Tänään tämä kuvan annos tosin meni parempiin suihin, kun meidän 6vee ilmoitti, että "Äiti tekee maailman parasta puuroa!" ja veti mun lautasen tyhjäksi. Sain sitten väsäillä itselleni oman annoksen, mikä ei kyllä ollut näinkään "kauniisti" aseteltu... se oli sellanen normi-aineet kasaan ja sekaisin puuro. ;) Makua se ei silti muuta miksikään. <3

 

Jenny Belitz-Henriksson: Sisäisen timantin voima

 

-Tea-