Raitista ilmaa ja mun kotikulmia

 

Eilen illalla, kun vihdoin ja viimein sain itseni kammettua sohvannurkasta ylös rankkaakin rankemman lauantain jäljiltä, päädyin ensin istuskelemaan meidän autoon... Kotiin päin ajellessamme, pyysin Tonia pysäyttämään auton ja päätin hieman haukata happea sisätiloissa vietetyn päivän päätteeksi. Ajatuksena oli myös napata muutama tunnelma-kuva meidän kotinurkista Hovinsaarelta. Toimin meidän kaupunginosan asukasyhdistyksen facesivujen päivittäjänä, joten kuvamateriaalia on mukava haalia tätäkin tarkoitusta varten. Toki kuvat on puhelimella hämärässä otettuja, enkä tietenkään tajunnut siitä mitään erikoisia säätöjä laitella päälle, mutta ehkä näistä kuvista välittyy se tunne miksi pidän asumisesta juuri tässä kyseisessä kauunginosassa.... ja miksi meri onkaan niin lähellä sydäntä. 

 

 

Mulle on ollut hieman haastellista opetella siihen, että ulkona voi liikkua rauhallisesti ja ihan vaan oikesti nauttien raittiista ilmasta. Siis niin, ettei sen liikkumisen tarvitse olla aina tavotteellista ja jollain tapaa urheiluun liittyvää, vaan että oikeasti voi vähän katsella ympärilleen. Hengitellä ja antaa ajatusten liidellä päässä. Tämä oivallus on jotenkin tuonut mua lähemmäs luontoa ja maadoittaa mukavasti mun melko kovasti lepattavaa sisäistä roihua. Se rauhoittaa mun olemista ja tekee oikeasti todella hyvää kokonaisvaltaisesti mulle. Auttaa mua pysähtymään ja tarkastelemaan asioita selvemmillä aivoilla.

 

 

Tuli siis kaiken kaikkiaan juhlahumuisen illan jälkeen todelliseen tarpeeseen pieni sunnuntainen hengittelyhetki. Sai samalla vähän latailtua akkuja uutta ja hieman erilaista viikkoa varten. <3

 

 

-Tea-