Syntymäpäiviä, avajaisia ja ulkoilmaa - sitä kaikkea elämää!

Mistähän tässä sitten alottaisi purkamaan tätä juttua... oon ollut jotenkin todella kiireinen ja keskittynyt vaan elämiseen etten ole tänne teillekään ehtinyt paljon kirjoittelemaan. Joskushan se tekee todella hyvää, mutta nyt en oikeen tiedä mistä kertoisin, mutta jos nyt ihan sellaset kuulumiset viikonlopusta vaan tähän. 

 

Viime perjantaina olin ystäväni Elinan joogastudio Yogelinan 1v. synttäreillä. Siellä olisi ollut mahdollisuus joka kuukautiseen sointumaljarentoutukseen, mutta mie en yksinkertasesti päässyt enkä ehtinyt sinne. Vielä joku kerta kyllä lupaan mennä ja kertoa teillekin siitä sitten lisää. Nyt ajattelin, että kyselen rentoutuksen tekijöiltä hieman aiheesta, mutta enhän mie sitä sitten siinä juhlahulinoissa ehtinyt tehdä... kuvia kuitenkin ehdin ottaa maljoista, eli josksu kun itse rentoutukseen pääsen, niin ei tarvitse raahata kameraa mukaan häiritsemään.

 

 

Yleisesti ottaen juhlissa oli rauhallinen tunnelma, hyviä keskusteluja ja ihania naurunpyrähdyksiä. Oikein hyvää energiaa siis! Tarjolla oli teen lisäksi jyvänäkkäriä, hummusta, lakritsapalloja sekä kahta erilaista raakakakkua.

 

 

Teimme myös pienen ryhmän kesken suklaameditaation eli harjoittelimme tietoista syömistä. Olihan se jotenkin silmiä avaavaa tunnustella, haistella ja lopulta silmät kiinni maistella ja antaa 80% suklaan sulaa suussa hitaasti. Jotenkin se yksi pala riitti ja oli saanut sitä ihanaa suklaista tuntua kaikille aisteille. Lisäksi luettiin "hörhökortteja" ja sieltä onnistuin taas nostamaan mitä osuvimmat asiat esille... Toki nämä kortit saa aina jollain tapaa käännettyä omaan elämäntilanteeseen sopivaksi, mutta aina ne laittavat mun ajatukset hyrräämään ja löytämään itsestäni edes sen pienen hipun uutta.

 

Tämä teksti pukuhuoneen kaapin ovesta

 

Perjantai-illan energialla lähdin sitten lauantaina aamusta Kotkan kierrätyspajan avajaisiin.

 

 

Avajaiset oli aivan mieletön menestys! Asiakkaita oli löytänyt perille mahtava määrä, kaiken aikaa kävi pieni tohina, mutta varsinaista ruuhkaa ei ehtinyt syntyä. Tavarat vaihtoivat omistajaa, saatiin paljon lahjoituksia, mutta paljon saatiin tavaraa lähtemään myös pajalta ulos. Tää on jotain niin käsittämätöntä etten oikein vieläkään usko, että koko projekti on saatu pyörähtämään käyntiin ja vielä näin hienolla menestyksellä. Nyt toki toivotaan, että asiakkaat jatkavat myös jatkossa meillä käymistä ja pystytään oikeasti tehdä sitä hyväntekeväisyystyötä mitä tällä pajalla haetaan. Eli ei kun puskaradio laulamaan!

 

Puhumattakaan siitä porukasta millä tätä hommaa on laitettu kasaan ja tehdään. Se valtava energia ja mieletön yhteenpuhaltamisen halu... todella hienoa, että voi tutustua niin ihaniin ihmisiin ja saada vanhojakin tuttuja takaisin elämään. Oon vaan niin kiitollinen näistä ihmisistäkin. Lisäksi avajaisiin oli PopUp kahvilan pistänyt pystyyn ihana Sanna omalla Kullanmurullaan.

 

Lauantai menikin sitten avajaisten jälkeen yhtä tanssipätkää suunnitellessa ja tilauskakkua leipoessa. Illalla sitten sain vihdoin koko perheen samaan paikkaan samaan aikaan ja nautittiin hetki yhteisestä ajasta ennen poikien nukkumaanmenoa. Meistä on ihana puuhastella kaiken maailman touhuja, mutta sitten on myös ihana lösähtää sohvalle koko porukan kesken ja kaivautua yhteisten vilttien alle nauttimaan toistemme seurasta. Tästä pidän kiinni niin pitkään, kuin mahdollista, sillä tiedän ettei välttämättä mene kauaakaan kun näitä meidän isompia ei näy kotona juuri kuin kääntymässä.

 

Sunnuntaina oli energiaa oikein olantakaa koko perheellä ja ilmakin suosi meitä auringonpaisteella ja sopivalla pikkupakkasella, joten ulkoilu maittoi. Käytiin Katariinanniemessä, minne tiensä oli löytänyt moni muukin kotkalainen. Lisäksi käveltiin jäätä pitkin lähellä sijaitsevaan Varissaareen. 

 

 

Monet asiat ovat jollain tavalla loksahdelleet paikalleen viime aikoina ja tunnen voivani paremmin kuin pitkään aikaan. Toki lisääntynyt valoisuus tuo myös oman lisänsä, mutta kyllä mun sisälläkin on jotkut asiat liikahdelleet paikoilleen. Oon huomannut löytäneeni jälleen sitä positiivisempaa minää itsestäni ja se jos mikä on hyvä, sehän minä olen! Vuoden alku meni mun osalta vain sairastellessa ja mieli maassa, joten nyt on ollut ihana huomata itsessä se sellainen hyvä flow ja positiivinen tekemisen meininki. Lisäksi tämäkin kulunut viikonloppu toi mun elämään paljon riemua ja iloa, ihania ihmisiä ja toisaalta taas rauhaa ja uskoa itseeni. Toivotaan tälläisiä viikonloppuja ja ihania päiviä lisää.

 

 

Mukavaa viikkoa murmelit! <3

-Tea-