Tammikuun täydellinen viimeinen aamupäivä

 

Pakko kirjoittaa teille meidän aamupäivästä... Sillä se on ollut mielettömän ihana. Kovin arkinen, mutta tänään se on tuntunut just siltä täydelliseltä aamupäivältä. Eilisen illan harmitus ja väsymys muuttui tähän keskiviikkoon raukeaksi kiitollisuudeksi ja onnentunteeksi. Aamulla vetelimme taaperon kanssa "väriä nassuun" hedelmä-jugurtti-pinaatti-smoothien muodossa. Sen tuomilla energioilla kiiruhdimme pitämään taaperojumppaa ja saimme syödyksi vielä lounaspuurot. Sieltä ajelimme kaikessa rauhassa kotiin ja jäimmekin vielä pihalle. Kävelimme lähirantaan ja nautimme auringosta.

 

Taapero on jo sen verran puhelias tapaus, että saimme kivoja äiti-poika-keskusteluja aikaiseksi. Lisäksi hän on kovinkin päämäärätietoinen, joten hänen tahtiinsa mentiin. Jään reunamilta en olisi häntä tahtonut saada kotiin enää mukaan, mutta siinä kohtaa alkoi selkeästi uni painaa silmään, joten pienen neuvottelun kautta pääsimme lähtemään kotiin. 

 

 

Kotona taapero painoi heti päätä sohvatyynyyn, joten kannoin hänet samantien sänkyyn, missä hän veti tyytyväisenä peiton korviin ja jäi sinne. Tällä aikaa äiti söi lounas numero kakkosen eli hieman lisää väriä. Eilen meinaan tein lihapullien kaveriksi uunijuureksia ja samalla sitten keittelin punajuuri-kasvissosekeittoa tälle päivälle. Tänään ihanan kuuma keitto, raejuustolla höystettynä omassa rauhassa tuntui enemmän juhlalta kuin mikään vähään aikaan.

 

 

Pienestä sitä on tämä nainen tyytyväinen. Hyvin sujuva arki on mitä ihanin asia. Enkä usko, että tuo ulkona paistava aurinko vähentää yhtään tätä mun fiilistä. Illalla on vielä luvassa tanssitunti, joten tämä tammikuu taitaa päättyä mitä parhaimpaan päivään. 

 

 

-Tea-