KUN UUPUMUS ISKI

Kerra koulusta pois pyöräillessäni minusta tuntui, että reilu kilometrin matka on aivan liikaa. Kotiin tullessani minua väsytti, en jaksanut tehdä mitään, eikä mikään oikein kiinnostanut. Olin äksy ja tiuskin. Ennen tätä päivää olin käynyt lääkärissä, sillä minua pyörrytti usein, vatsaan koski eikä päänsärky hellittänyt millään. Sain sairaslomaa töistä.

Vetelä olotila jatkui. Vaikka päivisin olin rättiväsynyt en illalla saanut unta. Tavoitteeni on menestyä koulussa ja voida hyvin. Ennen tenttejä en enää voinut kuitenkaan mennä kouluun: istuin vessassa, yritin pysyä pystyssä ja hengittää. Tentin jälkeen olo oli kaikkensa antanut ja hyvin hyvin väsynyt. Illalla en kuitenkaan taaskaan saanut unta.

Sitten minulla oli rokotus aika terkkarille. Siellä avasin suuni. Sanoin, että väsyttää, mikään ei kiinnosta, pyörryttää ja olen äkäinen, vaikka en halua. Kerroin myös kuinka työnteosta on tullut mörkö ja itkin bussissa matkustaessani sinne. Terveydenhoitaja ehdotti, että jään töistä hetkeksi pois. 

Töistä pois jäänti tuntui luovuttamiselta. Olenko laiska? Miten niin en jaksa/uskalla mennä töihin? Minulla oli todella paha mieli asian takia.

Meni viikkoja ja huomasin olevani taas pirteämpi. Tein terkkarin ohjeiden mukaan asioita joista pidän ja harrastan liikuntaa rentouttavalla ja piristävällä tavalla: lenkkeilen raikkaassa ilmassa. Olen jaksanut taas leipoa ja opiskella. Opiskeluista olen saanut loistavia tuloksia! 

Ajattelin kertoa tämän kaiken siksi, että väsymystä pidetään usein heikkouden merkkinä. Sitä se ei kuitenkaan ole. On pelottavaa itse huomata kuinka ei enää illalla saa unta ja ei jotenkin enää tunne itseään. Stressi ja "huono" henkinen hyvinvointi vie voimat. Oireilen myös fyysisesti: kävellessäni työpaikan ohi korvani alkavat soida pyörryttää ja vatsaan koskee. Onneksi olin rohkea ja tein päätöksen. On myös mielenkiintoista nähdä jääkö kipeänä olo vähemmälle "levon" myötä nimimerkillä. 5 antibiootit 2kk aikana, tulehtunut niska, jatkuva flunssa ja lämpöily.,

Tämän kirjoittaminen vaati paljon rohkeutta . Haluan kuitenkin näyttää kaikille, että väsymys/uupuminen/stressi/loppuun palaminen ei vaadi työtä 24/4 eikä mielenterveysongelmia niin, kuin ehkä itsekin ennen ajattelin. Olen perus terve, onnellinen 19v korkeakoulussa opiskeleva nuori.

Minun oli pakko jarruttaa. Irtsisanouduin töistä ja palaan, kun voimani siihen riittävät.

Tsemppiä kaikille <3