Vuorovaikutus ja kuuntelemisen taito

Tänään törmäsin tilanteeseen, että minulle sanottiin näin: "sulle on niin ärsyttävää kertoa mitään, kun siihen menee ikuisuus. Kerrot aina väliin omia juttujasi". Tottahan tämä. Kun soitellaan Jesperin kanssa, mulla on aina puhe ripuli ja tulitan kaikki asiani, puhelun jälkeen mietin saiko Jesperi sanoa mitään. Erilaisissa kokouksissa ja koulutuksissa on sama. Mietin jälkeenpäin annoinko muille puheenvuoron, toisinaan jopa, että ups, koko kokous meni vaan mun juttuihin ja yksin puheluun.

Tämän hetkisessä työssäni on hyvin tärkeää olla läsnä asiakkaan kanssa ja kuunnella. Sen nimittäin huomaa, jos toinen osapuoli ei kuuntele. Senkin huomasin tänään. Oli todella ärsyttävää puhua omia asioitaan, kun toiset eivät kuunnelleet: höpisivät keskenään, eivät olleet läsnä. Kaiken lisäksi teemme kokoajan havaintoja kehonliikkeistä, ilmeistä ja eleistä jota vastapuolessa näemme. 

Haluaisin olla hyvä kuuntelija ja haluan tulla kuulluksi. Tulevaisuuden ammatti haaveessa kuuntelemisella on todella suuri merkitys. Siinäpä haaste minulle, etten voikaan aina väliin keroa omia kokemuksia ja ajatuksia.

Vielä siihen, että kuinka huomaamme, jos kuuntelija on läsnä. Se on huippua. Yleensä näin käy, jos asia mistä puhutaan kiinnostaa sekä kuuntelijaa, että puhujaa. Aitoja kohtaamisia. Yritin oppia paremmaksi kuuntelijaksi ja etsin netistä apua, tässä mun lemppari teksti:

Huomaamme myös, kun hän on kuuntelemisen tilassa, tai tulossa siihen uudestaan. Näiden kokemusten kautta syntyy ”yhteistä tilaa” ja koemme, että kohtaamme aidosti.

Tätä voisi myös kutsua juhlallisesti rakkaudeksi. Sillä yleisellä tasolla (ilman eroottista ja seksuaalista jännitettä) rakkaus on avointa, lämmintä kiinnostusta, jotain asiaa, tapahtumaa tai ihmistä kohtaan. Kun rakastan luontoa, taidetta tai vaikkapa autoja, niin suhtaudun avoimen vastaanottavaisesti kaikkia aihepiirin ilmiöitä kohtaan. Kun rakastan jotain ihmistä, annan hänelle aina uuden mahdollisuuden ja olen lämpimän kiinnostunut hänen kokemuksistaan tai mielipiteistään.

Kuuntelemisessa siis olen kiinnostunut (vaikkapa vain lyhyinä 30 sekunnin hetkinä), siitä mitä toinen tuo esiin. Tämä synnyttää puhujassa kuulluksi tulemisen, terapeuttisen ja parantavan kokemuksen. Sen jälkeen on taas hieman helpompi rakastaa. (iloiseksi.fi)

Aina, kun puhutaan rakkaudesta olen ihan kiinnostaaa!

Ja hei, miksi meille on luotu kaksi korvaa ja yksi suu? Siksi, että kuuntelisimme enemmän.