Gili Meno

Senggigistä Bangaliin ja sieltä Gili Menolle

Aamulla puoli 9 aikoihin meitä tuli hakemaan minivani/shuttle bus ja suuntasimme Bangsalin satamaan Lombokin pohjoisosaan. Meidät jätettiin sataman lähelle jonkun tienvarressa olevan kahvilan pihaan. Vastassa meitä oli jälleen indomainen kaaos. Paikalliset yrittivät tyrkyttää meille ylihintaisia paluulippuja takaisin gileiltä Lombokiin tai Balille.
Kukaan turisti ei oikein tuntunut tietävän mihin pitäisi mennä ja paikalliset katselivat kellojaan ja sanoivat kohta kohta menette. Lautan lähtöajaksi kerrottiin alunperin lippuja ostaessamme 09.30 ja kahvilaan päästyämme meille kerrottiin, että siitä myöhästyttiin ja seuraava lähtisi puolentunnin päästä. Kun kello löi kymmentävaille, meille kirkaistiin että nyt voitte mennä. Mehän ei tiedetty minne pitäisi mennä ja miehet osoittelivat vasemmalle käsillään, joten astuttiin kahvilasta tielle ja huomattiin sataman olevan ainakin muutamien satojen metrien päässä. Siinä vaiheessa pääsi hyvin monta kirosanaa, kun joku hevoskuski tuli tyrkyttämään kyytiä satamaan! Tajuttiin, kuinka hienosti tässä taas yritettiin länkkäriä rahastaa. Me pudistettiin päätä ja huudettiin, että mehän kävellään! Ei muuta kuin paahtavassa aamuauringossa tossua toisen eteen ja satamaan juoksemaan.

Bangsalin satama hälinää

Satamassa meitä odotti toinen kaaos! Pieniä paikallisten lauttoja vierivieressä ja monia kymmeniä ihmisiä niihin tunkeutumassa. Kukaan ei tiennyt milloin lautta Menolle lähtisi, koska se saari on heidän mukaan niin hiljainen. Satamassa oli noin kymmenkunta turistia ja kaikkien silmistä pystyi näkemään epätoivoisen katseen. Porukkaa sinkoili kuin joillain suurilla marketeilla ja keneltäkään ei saanut mistään mitään tietoa. Edes laivalippuja ei meiltä missään vaiheessa kysytty :D Muutamat paikalliset pojat loppujen lopuksi kertoivat mikä lautta lähtisi jossain vaiheessa Menolle ja noin puolen tunnin odottelun jälkeen Menon botskia alettiin lastaamaan hedelmillä sun muilla ja päästiin lähtemään.

Veneessä banaanien keskellä

Yhdeltä hengeltä koko matka Gili Menolle Senggigistä maksoi 50 000rupiaa eli kolmisen euroa. Ja voin kyllä kertoa, että sen mukaista kyytikin oli!! (speedboat hinta kyseiselle matkalle olisi ollut 150 000rupiaa per nenä, joten nähtiin parhaaksemme mennä sillä millä paikallisetkin) Ei olla kumpikaan IKINÄ pelätty niin paljoa laivan kyydissä! Sadekaudella ilmeisesti merikin käy aika villinä, mutta en IKINÄ kuvitellut että paikallisten botskissa minua pelottaisi noin paljoa :D Oltiin aivan varmoja että koko paatti uppoaa tai kaatuu. Keulaan kun katsoi paatin keskeltä niin välillä näit mantereen ja välillä suoraan ylös taivaalle. Olo oli kuin pahimmista painajaisista ja jos olisin voinut, olisin hypännyt kyydistä kesken kaiken. Matkahan kesti vain noin 45minuuttia, mutta ne olivat todella pitkät minuutit! Yhden indonesialaisen äidin pieni lapsi turvautui pelokkaan itkunsa kera minuun. Pidin lasta kainalossa ja silittelin sekä toivoin koko matkan että päästään perille vielä :D Topias istui toisella puolella venettä ja kertoi jälkeen päin miettineensä koko matkan mitä kautta olisi helpoin hypätä kyydistä KUN paatti kaatuisi :D Näin vahvasti meni siis meidän reissu Gili Menolle. Paikallinen setä kertoi matkan aikana minulle, ettei semmoinen vene olisi ikinä kaatunut matkalla saarille.. en tiedä pystynkö uskomaan sitä! Rantautuessamme paikalliset mummelit kyselivät Topiakselta oliko tämä kenties ollut hänen eka merimatkansa täällä :D Taisi meistä pienen paniikin poikasen huomata paatissa..

Gili Meno

Kun rantauduimme Menolle ja uskalsin vihdoin ja viimein oikeasti aukaista silmät, tajusin millainen paratiisi meitä odotti. Eihän näitä gilejä nyt aivan turhaan ole kehuttu! Meno on näistä kolmesta pää gilistä rauhallisin ja keskimmäisin (honeymoon islandiksikin kutsuttu). Täällä on paljon majoitus vaihtoehtoja ja ihan laidasta laitaan. Kalleimmat lähtee noin 1 800 000rupiasta ja halvin varmaan 50 000rupian dormi Bird Park resortissa (110-3€). Yleisesti ottaen resortit täällä ovat kalliita ja suurin osa onkin jo täyteen buukattuja tammikuuhun asti. Melkein kannattaa jostain booking.comista tai suoraan jonkun resortin sivuilta ottaa huone ensimmäiseksi yöksi jos ei kiinnosta lähteä rinkat selässä kyselemään majoituksia. Kaikki resortit ovat kävelymatkan päässä joko rannassa tai sitten sisempänä saarta kylien vieressä. Me otettiin huone ekaksi yöksi etukäteen, jotta ei paahtavassa aamupäivän auringossa tarvinnut mitään etsiä.

Vasemmalta Trawangan, Meno ja Air

Bird Park resort
Resortin huoneet ovat nimeltään Ringo, George, Paul ja John Beatlesien mukaan. Mitään tekemistä beatlesien kanssa ei tällä lintuparkin nimen omaavalla resortilla ole, mutta onpahan jotain omaperäistä numeroitujen huoneiden sijaan. Huone yhdelle yölle kustanti 330 000IDR eli parisenkymppiä ja siihen kuuluu lämminvesi, ilmastointi, mikro, leivänpaahdin, vedenkeitin ja jääkaappi. Resortissa ei ole ravintolaa vaan ainoastaan juomia tarjoava kylmäkaappi ja bilispöytä. Huone on muuten aivan täydellinen (meidän tasoon luxus), mutta tänne pääsee todella hyvin livahtelemaan kärpäset ja itikat. Tämänkin seikan takia tuuletin huoneet moskiittoverkoilla on aivan mahtavia! :D Saatiin kuitenkin pyynnöstä tuuletin käyttöön yöksi.. eipähän tarvii kärsiä ilmastointinuhasta huomenna ! Resortin yhteydessä on Bird Park, jonne sisäänpääsy kuulemma kustantaa 60 000rupiaa.

Ekana päivänä Menolla kierrettiin melkeinpä kaikki resortit rannasta saaren länsi osasta etelään ja etelästä pohjoiseen (kolmeneljäsosaasaaresta). Saaren siis kiertää aikalailla muutamassa tunnissa riippuen tietenkin pysähdysten määrästä. Kierroksellamme löydettiin pohjoisosasta Blue Coral niminen resortti, jossa teimmekin suoraan viikon mittaisen diilin.

Muuttoa tekemässä

Blue Coral bungalows
Tuuletin huoneen hinta oli 300 000rupiaa eli noin 18€. Kysyttiin tarjousta viikolle ja hinta tippui 250 000rupiaan. Mietiskeltiin vielä kuumeisesti vaihtoehtoja ja rupesin utelemaan onko pohjoispuolella mitään netti paikkoja ja mies ymmärsi ilmeisesti kysymykseni väärin ja meni kysymään pomolta irtoisiko huoneesta vielä alennusta. Me jäätiin montut auki ihmettelemään kun kuului huuto että joo saatte sen 200 000rupiaan per yö! Tässä vaiheessa päätös oli selvä ja maksettiin depositti. Huone siis 12€ per yö. Mukavuuksina on oma ranta, tuuletin, suihkussa hintsun verran merivesinen vesi ja puoliksi aukinainen wc-tila.

Gili Meno
Gili Meno on aivan täydellinen paikka rauhaa rakastaville, jos jaksaa nähdä pienen vaivan oman hiljaisen rantaspotin etsimiseksi. Meistä kumpikaan ei viihdy turistipaikoissa pakollista rahannosto käyntiä pidempään ja sillä tämä reissu kuuluisille gileille jännittikin. Turhaan jännitettiin.. Sää on ollut mitä parhain ja rauhaakin ollaan saatu. Vesi on kuin finnmatkojen mainosesitteestä ja ihmiset todella ystävällisiä.
Saaren itäosassa, jossa sijaitsee satamakin, meininki on aika hektinen iltaisin. Ei mitään överi kiireistä turisti kakkaa, mutta kuitenkin enemmän kuin me tarvitsemme. Pohjoisosa on täydellinen rantoineen ja aallokko on melko rauhaisaa. Länsi ja eteläosaan lyö aallot mereltä koviten ja uiminen siellä ei ole nautintoa. Samoiten kaikki ylimääräinen tavara Gili Trawanganilta rantautuu pahiten länsipuolelle. Topiaksen thaimaan seiskaleiskan sandaalitkin saatiin korvattua näillä Trawanganin lahjoilla, kun löydettiin sopivat eripari fliparitkin mukaan.

Löytö fliparit

Jos mielii pois rannoilta asumaan keskemmälle saarta, voi taas varautua moskeijoiden huutoon aamusta iltaan. Ollaan aletttu nauttia moskeijoiden säännöllisistä päivä rytmeistä. Se tuo jotain maagista hohtoa auringonlaskun aikaan sekä täydentää aurinkoisen näkymän rannalla merelle katsoessa.

Moskeija

Meidän päivät Menolla ovat menneet lähinnä auringonpalvomiseen ja kirjojen ahmimiseen varjoisissa pagodoissa. Ei ole mitään parempaa kuin katsella turkoosia merta ja juoda jotain kylmää juotavaa.

Viikon pakollinen tapaturma kävi tällä kertaa minulle, kun onnistuin potkaisemaan varpaani kantoon. Sehän on ollut myöskin täydellinen syy pysytellä omilla pohjoisenpuolen nurkilla ja vältellä itäpuolen turisti hälinää. Sanottakoon nyt vielä, ettei turistihälinä oikeasti ole mikään Balin kutamainen kaaos, vaan tarkoittaa tällä saarella sitä, että olemme törmänneet esimerkiksi muutamiin suomalaisiin pariskuntiin. Ja siinähän on syytä jo tarpeeksi ;) Itäpuolella syötiin pakolliset turistipitsatkin ja täytyy sitä mainostaakkin, koska se oli varmasti aasian parasta pitsaa! Joskus epätoivoisuuden hetkissä on nimittäin tullut kokeiltua pitsaa aasiassa ja ne ovat yleensä olleet never again kokemuksia. Länkkäriruoka tottakai maksaa enemmän kuin paikallisten pöperöt ja ovat yleensä pettymyksiä. Tällä kertaa ei petytty ja saatiin 50 000rupialla (3€) kunnon täyttävät länkkäripitsat! Välillä riisi valuu korvista ja on pakko ottaa riski ja kokeilla arpaonnea :p

Blue corallin työntekijä, joka duunailee kaikkea mahdollista (vuokraa huoneita, järkkää snorklausretkiä, auttaa ravintolassa jne) saa kuukaudessa palkkaa noin 500 000rupiaa (30€). Kuullostaa aivan järjettömälle summalle ja tuntuu taas kerran niin kamalalle tulla tänne miljoonat kuorassa ja ruveta tinkimään. Tottakai pakko yrittää muistaa se, että tullaan ihan eri maasta ja kulttuurista, mutta silti en vain pysty käsittämään näitä summia! Hänen aikaisempi pesti oli Rinjanin kupeessa setänsä hedelmäpuutarhassa, jossa hän hankki vielä vähemmän, mutta piti työstään paljon enemmän. Nyt hän toivookin, että voisi saada rahaa säästöön täällä turreparatiisissa ja lähteä takaisin perheensä luokse.

Viimeinen viikko tätä vuotta on ollut todella todella kuuma! Pelättiin, että sadekausi pilaa tän loppuajan indoissa, mutta onneksi toisin kävi. Ollaan saatu nauttia auringosta :) Meidän vuosi 2013 päätetään näissä merkeissä ja otetaan vuosi 2014 vastaan heräten täydellisessä paratiisissa <3

Sandran vinkkinurkka:

  • Saarille lähtöön kannattaa varautua kunnolla varsinkin Indoissa. Ota mukaan mantereelta paaaaljon paikallista valuuttaa, koska saarilla ei yleensä ole mitään nostomahdollisuuksia. (päivitetty 2016: kuulemma nykyään on jo rahannosto mahdollista Menolla.)
  • Jos poltat tupakkaa, kannattaa sitäkin varata maista jo mukaan, koska varsinkin pienemmillä saarilla otetaan jo mukavasti yhden askin hinnasta ekstraa.. tai sitten ei tupakkaa saa ollenkaan. 
  • Saarille kannattaa pitkähiuksisen naisen näkökulmasta hankkia mukaan kuivashampoota tai edes hiuksiin jätettävää hoitoainetta. Lompakolle sopivissa saari majoituksissa ei yleensä ole täysin suolatonta vettä. Eihän pullovesi paljoa maksa, mutta indojen valuutassa tuntuu kamalalta huuhtoa tonneja alas viemäriin shampoon mukana.
  • Sitten tietenkin laastarit, ihoteippi ja desinfiointi aine on ollut todella hyödyllinen painolasti rinkassa. Ikinä et tiedä mihin kantoon jalkasi potkaiset ja on hyvä olla trooppisessa ilmastossa apu lähellä. Monilla turistisaarilla on pieni lääkärin vastaanotto, mutta jos ei ole niin hyvä olla itse varautunut. 
  • Hyttyskarkotteet! (Mitäpä niistä turhaan mesoamaan sen enempää)
  • Miten päästä esimerkiksi Balilta Gileille (Air, Meno, Trawangan) : Halvin on järkätä itsensä yleisillä Padang Bain satamaan itä Balille. Sieltä 4-5tunnin car ferryllä meren yli Lembariin. Sieltä taas yleisillä tai jonkun matkatoimiston järkkäämillä kyydeillä suoraan gileille. Senggigistä gileille  matka maksoi meille 50 000rupiaa sisältäen shuttlebussin ja paikallisten lautan. Matka-ajaksi bali gilit pätkälle voi varata 9-10tuntia, riippuen tietenkin säästä ja paikallisten organisointi kyvystä (bali kuta-padang bai 2h, meren yli lembariin n.4-5h, lembarista Bangsalin satamaan n.2h, satamasta esim. Menolle 45min). Balin kutalta padang baihin maksaa esim peramatourin kyyti 60 000IDR, lautta satamasta n. 40 000IDR. Eli parhaimmillaan jos kaikki menisi putkeen pääsisi Balilta Gileille n. 150 000-200 000rupialla eli 9-12eurolla. Yksi tsekki pariskunta kertoi ostaneensa Balilta suoraan menolipun ja paluu matkaa varten open ticketin. Eli he voivat käyttää sen milloin vain ja hintaa sillä oli 300 000rupiaa per nenä.
  • Nopein tapa on käyttää fast boatteja. Balilta Gileille saa fast boatin noin 500 000rupialla, jos tinkiminen onnistuu. Lähtöhinnat ovat tietenkin korkeammat. Matka-ajaksi tulee noin 3-4tuntia.
Rantabaari :)
Paratiisi
Flipareitten metsästäjä
Kirjakauppa
Sadetta odotellessa
Gili Menon järvi
Toilet
Hyvää uutta vuotta!