Aforismeja onnesta: Anna maailman pyöriä!

Aforismeja onnesta on oma buustaukseni kohti onnellisempaa elämää. Rupean siis julkaisemaan joskus mietelauseen eli aforismin onnellisuudesta: rohkeudesta, rehellisyydestä, ilosta, äitiydestä tai pyristyksistä elämään liittyen. Aforismit ovat yleensä henkilökohtaisia ajatuksiani tai jos lainaan jonkun ajatuksia niin kerron sen.

Aforismeja onnesta

Joinain päivinä toivon, että olisin vielä ollut aavistuksen rohkeampi. Syöksynyt suin päin seikkailuihin, enkä vain käynnyt kurkkimassa ovilla. Olisinpa rohkeammin katkonut lankoja, enkä jäänyt roikkumaan niiden päihin.

Joinain hetkinä ajattelen, että olisinpa ollut vielä ripauksen verran uteliaampi. Niin utelias, etten olisi antanut minkään pidätellä minua, vaan olisin vetänyt saappaat jalkaan ja antanut niiden kuljettaa. Penkonut vielä enemmän mahdollisuuksia esiin ja kysellyt niiden perään kyllästymiseen asti.

Toivon, etten olisi aina pelännyt niin paljon ihmisten reaktioita, ahdistunut niistä ja vetäytynyt peiton alle keräämään rohkeutta. Olisinpa alusta asti vastannut samalla mitalla ja uskonut olemassaolooni.

Useina päivinä olen toivonut, että olisin jo aiemmin luottanut intuitiooni. Olisinpa kuunnellut sitä, ruvennut rohkeaksi, kääntynyt kannoillani ja samalla näyttänyt keskisormea kaikille perään huuteleville.

Tässä kasatessa itseäni, tulee mietittyä olisinko onnellisempi, jos joku asia olisi mennyt toisin?

Sitten ajattelen:

"Olen käynnyt kolkuttelemassa monilla ovilla, astunut useammasta sisään ja käynnyt mukavuusalueeni ulkopuolella monesti. Olen käyttänyt mahdollisuuksia ja koittanut elää niin, etten joutuisi katumaan."

Ja nyt tässä huomaan, etten kuitenkaan ole pystynyt tekemään niin. En ole täysin avannut mieltäni ja antanut itselleni mahdollisuutta. En ole silloin päästänyt tuulta purjeisiini, kun olisi pitänyt ja vastannut hymyyn hymyllä.

Silti. Haluan olla nyt ja tässä. Sillä kaikki tämä tekee minusta minän. Satun vaan tietämään, että jonkun ajan päästä olen vapaampi ja vahvempi kuin koskaan. Olen sitä jo nyt!

Jotkut saattaa syntyä luonnollisesti vahvoina. Minä vasta kasvan sellaiseksi; vahvaksi, vapaaksi ja omaksi itseksi. Nimittäin satun uskomaan, että vasta vapaana – ei, en puhu nyt parisuhteista – ihminen voi olla täysin onnellinen.

Ja enemmän kuin mitään, odotan sitä, että voin levittää taas käteni, päästää tuulen purjeisiini ja vastaanottaa sen mitä loppuelämällä on annettavaa.

Antaa maailman pyöriä!

P.S. Näin tänään tämän sirkusryhmän Välimatka- esityksen ja se oli yksi ajatusteni juoksuttajista.

Lue myös muita ajatuksiani:

Mikä saa minut hymyilemään tänään?

Ihan tavallinen kukka ja ihan tavallinen elämä

Minä olen muuttolintu

Kuoriuduin kuin koivu

Minulla on suunnaton ikävä sinne, mistä en koskaan oo kuullutkaan