KUN LÖYTÄÄ YSTÄVIÄ, JOIDEN KANSSA HALUAA ISTUA SAMASSA PÖYDÄSSÄ VIELÄ VUOSIEN PÄÄSTÄ

Joskus joku sattuman tapainen kuljettaa ihmisiä yhteen tai afrikkaan tarkalleen ottaen. Minun tapauksessani. Se sulkee ne samaan huoneeseen sähkökatkosten, kylmän suihkun, muurahaislegioonan, Lariamin – joka on malarialääke ja aiheuttaa harhoja kokemuksieni mukaan – ja hyttysten kanssa.

Syntyy taideprojekteja, muistikirjallinen julkaisukelvottomia aforismeja ja riimejä, unohtumaton junamatka Sambiaan, salamyhkäisiä kokoontumisia ja alati ilmassa poukkoileva huumorintaju, joka terävöityy aina kohdatessamme. Ja viimeisimpänä astetta tyylikkäämpi halloween maski.

Kun viihtyy karaokepaikassa melkein aamuun siitäkin huolimatta, ettei ole viime öinä valvonnut kuin lapsen takia. Kun sekä keho että ajatukset kulkevat rentoina siitäkin huolimatta, että viime aikoina ne ovat lähinnä keskittyneet takertumaan turhaan ja mustiin pilviin. Kun pulppuava nauru, jota on ollut niin ikävä, löytää vihdoin ulostulo reittinsä.

Kun löytää ystäviä, jotka saavat sinut ymmärtämään, että olemassa on vain huominen, ei eilistä. Joiden kanssa haluaa istua samassa pöydässä vielä vuosien päästäkin, voi ajatella, että valitsi kerrankin oikein.