Irti kielteisyydestä ja ajatuksia elämänpolusta /\ Keskiviikko- lehti

Irti kielteisyydestä

Jokainen meistä joutuu elämänsä aikana kamppailemaan kielteisten tunteiden kanssa enemmän tai vähemmän. Joskus arki vain tuntuu junnaavan paikallaan ja vaikuttaa siltä, että kaikkien muiden elämässä tapahtuu jännittäviä asioita, mutta itse vaan istuu rappusilla kaivamassa nenäänsä.

Kun oma elämä on balanssissa ja asiat sujuvat, ei tule kiinnitettyä huomiota niin paljon muiden tekemisiin. Usko tulevaisuuteen on silloin vahvempi ja loppuelämästä on helppo uskoa hyvää. Jossain vaiheessa jokainen kuitenkin joutuu tilanteeseen, jossa asiat eivät menekkään niin kuin on suunniteltu ja märkiä rättejä sataa naamalle.

Ehkä et saannutkaan sitä mitä ajattelit saavasi. Ehkä elämä vain veti tylysti maton jalkojesi alta. Ehkä ajattelet, että olisit ansainnut paremmat lähtökohdat. 

Itse ajattelen, että jokaisella on oma henkilökohtainen polkunsa. Joillakin asiat etenevät nopeammin kuin toisilla. Joitakin onni potkii enemmän ja aikaisemmin kuin toisia. Silti uskon, että jokainen meistä voi vaikuttaa elämän kulkuunsa olemalla rohkea ja vahva. Ja sitä paitsi loppujen lopuksi onni ei jätä ketään potkaisematta, jos sille vain uskaltaa kääntää takamuksensa.

Rohkeus ei ole välttämättä pelkkää rämäpäisyyttä vaan omien rajojen ylittämistä. Jokainen meistä pelkää erilaisia asioita ja se mikä toiselle on leikkiä, voi jollekin olla vapinaa ja hampaiden kiristystä. Toiset pelkäävät isoja väkijoukkoja ja joillekin itsensä kohtaaminen on pahin pelko. Uskon, että sisäisiä taitoja kehittämällä ja itseä tutkiskelemalla etenemme kohti ymmärrystä. Miten voisit ymmärtää muita, jos et ymmärrä edes itseäsi?

Oli miten oli, kielteisyyden kierteeseen joutuessa tarvitaan hyviä ihmisiä, uskoa, tahtoa ja onnea.

Kirjoitin Keskiviikkoon artikkelin kielteisyydestä irti päästämisestä Maaret Tukiaisen Hyvän mielen vuosi- tehtäväkirjan inspiroimana.

Irti kielteisyydestä, kukan terälehdet
Kukan terälehdet

 

"IRTI KIELTEISYYDESTÄ

Takkuileva arki ja suusta pääsevät valitukset saattavat joskus käynnistää negatiivisuuden kierteen. Maaret Tukiaisen Hyvän mielenvuosi- tehtäväkirjasta löytyy mainioita työkaluja kielteisyydestä irti päästämiseen.

Kirjoita kielteiset tunteet, pelot ja muut huolet papereille. Heitä paperit ilmaan ja hyvästele ne. Voit lausua mielessäsi tai ääneen: Kiitos, huolet. En tarvitse teitä enää. Päästän irti ja olen vapaa jatkamaan matkaani. Tapahtumasta voi tehdä itselleen rituaalin muistuttamaan siitä, että kielteisistä tunteista voi luopua.

Toinen keino on Tukiaisen mukaan valita symboli, joka muistuttaa kielteisyydestä irti päästämisestä. Omana symbolinani toimivat kuihtuneet tulppaanin terälehdet lasirasiassa. Laitan joka päivä yhden terälehden roskiin ja nimeän kielteisen tunteen tai asian, josta päästän lehden mukana irti. Kun rasia on tyhjä, etsin tarvittaessa itselleni uuden symbolin.

Tuleva kevät on loistava mahdollisuus vaihtaa suunta positiivisempaan."

Irti kielteisyydestä

Lasirasiani ei vielä ole tyhjä. Tällä hetkellä se asuu keittiöntasolla ja tarvittaessa otan sieltä lehtiä.

Ja niistä poluista vielä. Uskon, että jokaisella meistä on oma polkunsa. Joidenkin on valoisampi kuin toisten. Silti uskon, että yksikään polku ei pääty pimeyteen, vaan jossain vaiheessa kaikki päätyvät aurinkoon. Me emme ehkä näe sitä, mutta usko pois joskus jokainen nukkuu auringonsäteen sylissä ja hymyilee leveämmin kuin koskaan. Ja se hymy muuttuu osaksi maailmaa. Ja näin ajateltuna emme katoa koskaan.

Oman polkuni kulkeminen on aika verkkaista, sillä tarvitsen paljon aikaa päätösten tekoon. Toisaalta jos näen jossain valoa, saatan sännätä sinne samantien. Uskon, että valoa voi kutsua luokseen ja sieltä ne sitten tulevat kantaen erilaisia valopalloja ja lyhtyjä, jos vain löytävät luoksesi. Joskus pitää huutaa hiukan kovempaa!

Aikaisemmin ajattelin, etten koskaan halua valita väärää reittiä. Nyt tajuan, että on valittava väärin ja katkottava oksia, koska väärätkin reitit auttavat sen oikean rakentamisessa.

On kohdattava kielteisyys, jotta voi nähdä kaiken kirkkaampana.