Joulukalenteri - Luukku 19

TiiPii, Kotoin, Joulukalenteri, Luukku 19

 Missä luuhaat, oi joulumieli?

Kohta lopetan tämän kyselemisen, sillä mitä lähemmäs joulua mennään sitä enemmän joulumieltä löytyy. Nyt olen aika varma, että se elää noissa vesimelonisydämissä. Meinasin pakahtua, kun Pisara pisteli niitä poskeensa. Luukusta 19 paljastuu taaperon joululautanen.

TiiPii, Kotoin, Joulukalenteri, DIY

Aamupalaksi tai välipalaksi tarkoitettua lautasta varten tarvitset kurkkua, vesimelonia, mandariineja tai klementiinejä, rusinoita, banaania, maustamatonta jugurttia, talkmuruja, piparimuotteja ja yllätys yllätys lautasen.

Aloitin kokoamalla kuusen puolikkaista kurkuista. Kun olin saanut perustan valmiiksi, peitin viipaleiden väliset aukot toisella kerroksella. Tähden tein pilkkomalla mandariinin pieniin teräviin paloihin ja taiteilemalla nelisakaraisen tähden sen päälle. Kun parempi puoliskoni kysyi eikö lautaseen tule ollenkaan rusinoita, päätin tehdä kuuselle jalan niistä.

Melonista osaa pöllömpikin leipoa piparkakkuja, joten tämän lautasen onnistumista ei tarvitse jännittää. Viimeiseksi innostuin vielä taiteilemaan lumihangen ja linnulle koristusta mandariinien seuraksi maustamattomasta jugurtista. Olen joskus väittänyt olevani taivaanrannanmaalari, mutta oikeasti olen realisti. Eihän jouluisin mitään lunta ole, joten talkmurut toimii hiekkana muka valkoisessa maassa.

TiiPii, Kotoin, DIY, Joulukalenteri

Taapero rakasti taideteoksen tuhoamista ja jaksoi keskittyä siihen hyvin. Hän selvästi nauttii kaikesta pienestä näpertämisestä, joten hiekanjyvästen poimiminen lumihangesta oli hänelle mieluista puuhaa. Hän hotki kaikki melonit ja murut, mutta kurkkujen ja rusinoiden syönnissä jouduin vähän auttamaan. Ostimme muuten jouluostoksilla käydessämme tuon muumitabletin, josta minulle tulee mieleen juhannus. Siitä kelpaa syödä joululautasta.

- Valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa, tapasi isäni sanoa sytyttäessään valot, ja sitä tähän pimeään aikaan tarvitaankin.

Kuten syntymäpäiväsiiliäkin tehdessä /\ KLIK /\, mietin taas miten hienoja taideteoksia ruoasta voisi luoda, jos oikein harjoittelisi. Jostain pitää aloittaa. Tämä oli minun 15 minuutin joululautaseni ja kelpasi sille tärkeimmälle tuomarille erinomaisesti.

Hyvää joulua! Seuraavaksi alamme kai sitten odottaa juhannusta.

P.S. Olen miettinyt joulupukkia niin paljon, että jos sillä mitataan joulumieltä niin olen kärkikastissa. Voi olla, että kirjoitan siitä ennen aattoa. Olen tulla hulluksi – jouluhulluksi.