Käyrälampi

Hetki jolloin kuvasin sumuista Käyrälampea oli niitä, jolloin tunsin kuuluvani johonkin. Kävelimme järvenrantaa ja nautimme hiljaisuudesta. Tuntui että hiljaisuuteen voisi hukkua, vaikka oikeasti ympäriltä kuuluivat kaikki luonnonäänet. Vasta kuvanoton jälkeen hoksasin jonkun muunkin kuin sorsien olleen paikalla. Kuvat on otettu muutama vuosi sitten, jolloin Käyrälammen alue ei vielä ollut niin kehittynyt kuin nykyisin.

En ole vieläkään unohtanut lukiossa äidinkielen kirjasta lukemaani lausetta: "Ja kun ilma on sellaista, että kun sitä hengittää, se menee ihmisen sisään ja tekee olon vaikeaksi." Tuo lause puhuttelee yhtä paljon vieläkin kuin silloin, kun tapanani oli istua peltikatolla piilossa muuta maailmaa, ja uskoa että elämä voittaa. Niinhän se voittikin, enhän minä muuten hengittäisi tässä. Varsinkin syksyn ensimmäisinä pakkaspäivinä tulee lause usein mieleen, ja tuona päivänä Käyrälammella oli ilma juuri tuollainen.

Vaikka tykkään joskus muistella menneitä, en halua takertua niihin. Maailman on muututtava ja Kouvolan sen mukana. Pidän muutoksista ja  kaipaan aika-ajoin niitä elämääni ja haluan itsekin muuttua, olisi tylsää olla vuodesta toiseen samanlainen. On ollut mielenkiintoista nähdä Käyrälammen alueen kehitys. Tänä kesänä siellä voi tehdä vaikka mitä: supata, loikoilla riippumatossa, uida, juoda lattea, leikkiä vesipuistossa, yöpyä, uittaa koiria sekä pelata rantalentistä. On hienoa, että ihmisille tarjotaan elämyksiä ja palveluita. Suunnittelin puoliksi tosissani vuokraavani rantamökin Käyskiltä ja viettäväni viikon siellä, mutta ajanvaraus kertoi mökkien olevan aika täyteen buukattuja. Suppausta on ainakin päästävä kokeilemaan heti, kun seuraavat helteet iskee. Mini ja lintubongari voivat sitten vilkutella/nauraa rannalla, kun yritän pysyä pystyssä tai suppaan kun vanha tekijä. Kuusivuotiaan kanssa oli myös suunnitelmissa Aquaparkissa vierailu, ei ehkä vielä tänä kesänä, mutta ensi kesänä viimeistään.

Ehkäpä kävelen alkusyksyn kirkkaina päivinä Käyrälammen rantaan ja ikuistan sen sellaisena kun se on silloin: uljaana, komeana, kauniin ja aktiivisen kesän nähneenä ja ehkä hiukan uupuneena elämyskohteena.