Kevät saapui sorsineen (ja mitä ajattelen siitä kaikesta)

Kevät, sorsat, TiiPii
Kevät, sorsat, TiiPii

Kevät saapui sorsineen ja aurinkoineen.

Mitä ajattelen siitä?

/\  Olisiko sorsana helpompi kuulua laumaan? Olen aiemminkin kirjoittanut aukosta, joka nielee minut aika ajoin. Kevät on sille tunteelle otollista aikaa.

/\ Kesä lähestyy ja olen monina aamuina ollut meditointi mielikuvissani jo meren rannalla. Huljutellut vartaloani raikkaassa vedessä ja hengittänyt kesäilmaa.

/\ Ajattelin hankkia kesäkalusteet takapihalle, sillä haluan kesällä syödä mahdollisimman monta kertaa ulkona ja viettää muutenkin aikaa pihalla. Päiväunipaikka takapihalla olisi myös kova juttu.

Kevät, sorsat, takamus, TiiPii
Kevät, sorsat, TiiPii
Sorsat, kevät, lumi

/\ En oikein osaa ajatella mitä kevät ja kesä tuo tullessaan, koska asiat ovat niin auki. Ainakin toivon löytäväni itseni muunkin kuin sirkustyön parista ja parilta kivalta kesäreissulta. Toivon löytäväni itseni jostain Suomen kaupungista, jossa en ole ennen käynnyt ja Kouvolassa haluan ainakin käydä Mustila Arboretumissa.

/\ Odotan myös, että päästään taaperon kanssa luonnonvesiin uimaan ja järvissä varmaan riittääkin meille tarpeeksi lämpöä täällä ja meressä voi pulahtaa silloin tällöin. Vaikka kyllä sitä meren näkemistä odottaa kuin muumipeikko konsanaan.

/\ Odotan keväältä ja kesältä myös sosialisoitumista. Vaikka tarvitsen yksinäisyyttä, niin silti on vähän ikävä kaikkia kavereita ja paikasta toiseen liikkumista. Lapsiarki nielaisee välillä niin tiukasti syövereihinsä, että kaikki energia menee syömiseen ja arjen pyörittämiseen. Joten keväällä nappaan entistä useammin taaperon kainaloon tai suuntaan jonkun ystävän luokse kylään. Olen aina tykännyt liikkua paikasta toiseen.

Kevät, joki, sorsat

Keväässä on myös ihanaa lisääntyvä valon määrä, koska se vaikuttaa valokuvaukseen. Olen viime aikoina miettinyt, että mitkä ovat niitä asioita, joita olen kantanut pitkään mukana ja mitä jaksan tehdä aina vaan. Kirjoittaminen ja valokuvaus nousevat listan kärkeen, vaikka valokuvauksen löysinkin vasta aikuisiällä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä etsiä omaa paikkaansa täällä maailmassa ja vielä sen löydän.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille siellä ruudun toisella puolella!