Haluan roikkua liaanissa

Luontokuvaus, Palko

Haluan roikkua liaanissa. Tasapainolla sen päällä ja tippua. Tarttua oksasta roikkuvaan palkoon ja tehdä siitä itselleni veneen. Haluan työntää veneeni virtaan ja ihailla vaihtuvia maisemia hiukset hulmuten. Haluan pysähtyä matkanvarrelle ja ottaa sieltä mukaani muistoja: hymyjä, kosketuksia ja kyyneleitä. Otan mukaani myös muukalaisia.  Aion kihistä jännityksestä, täristä pelosta ja pelätä selviä en.

Kunnes livun aavalle aukealle ja pysähdyn. Ihailen yksityiskohtia ympärilläni ja ymmärrän mitä rauha tarkoittaa. Annan sen istua olallani hiiskumatta. Olemme niin hiljaa, että melkein nukahdan.

Olen taas yksin veneessäni.

Saavun satamaan ja pyydän rakkaat laiturilta veneeseeni. Soudamme keinuen rauhallisen ja niin tutun kierroksen hiljaa ympäri, jotta hän nukahtaa syliini. Sulan rakkaudesta – taas.

Sitten kokoan itseni, kiipeän takaisin puuhun, yritän houkutella muut mukaani ja lähden uudelle kierrokselle. 

luonto, oksa

Elämää se on, eikö vain?