Minä olen muuttolintu

Muuttolinnut

Minä lennän. Joka yö. Liitelen pilvien läpi.

Toisinaan välttelen vastaantulevia. Silloin haluan lentää yksin – omassa rauhassani. Liidossa tavoittelen olemista kevyttä. Mikään ei paina. Kukaan ei huohota niskaan. En koputa nokkaani, vaan keskityn lentoon. Mun kannattais alkaa taas juosta. Muutaman kerran olen siinä saavuttanut Flow- tilan. Se on niin kuin lentäisi. 

Minä vain lennän!

Toisinaan lennän laumassa. Yhdessä on helpompi kohdata myrsky, vaikka joutuessani yksin pyörteeseen, on siitä selvittävä omin voimin. Tiedän, jos huonosti käy keräävät ystäväni irronneet sulat talteen ja ompelevat ne takaisin siipiini. 

Myrskyistä huolimatta minä lennän!

Lennän lämmön perässä. Lennän turvan perässä. Lennän rauhan perässä. Ja jonain päivänä liidettyäni alas huomaan laskeutuneeni paikkaan, jossa käy vain lempeä tuuli. Silloin istun alas ja tiedän, että enää ei haittaa vaikka siipeni rikkoutuisivat.

Sillä minulla on aikaa ommella niistä ehjät.