Naantalin vanha kaupunki tarjosi meille unohtumattomia näköaloja

Naantalin Vanhakaupunki
Naantalin Vanhakaupunki

Oletko koskaan käynnyt Naantalin vanhassa kaupungissa? Minä olen ja nyt aion kertoa sinulle parhaita tärppejä kulttuuria ja luontoa rakastavan kulkijan näkökulmasta. 

Meissä on paremman puoliskoni kanssa, se ero että hän ajattelee järjellä ja minä menen sydämeni mukaan. Parempi puoliskoni kyseenalaisti, että onko mitään järkeä ajella Ruissalon leirintäalueelta takaisin Naantalin suuntaan. Olimme seuraavana päivänä suuntaamassa Helsinkiin.

Minä sen sijaan en nähnyt yhtään estettä miksemme menisi takaisin katselemaan kaunista Naantalia.

Naantalin vanhakaupunki
Naantalin vanhakaupunki

Jukka Rintalan elegantti piirros kiinnitti huomioni jo Vanhan raatihuoneen ulkoseinässä.

Siispä hiivin sisälle Rintalan näyttelyyn.

Rintalan kädenjälki on tunnistettava ja kynän jälkeä ei voi kuin ihailla. Näyttely on sukeutunut viime kuussa, mutta ehkäpä saat hiukan säihkettä näistä kuvistani.

Naantalin vanhakaupunki Jukka Rintalan näyttely
Naantalin vanhakaupunki Jukka Rintalan näyttely

Näyttelyssä oli paitsi maalauksia niin myös Rintalan suunnittelemia iltapukuja ja pientuotteita myytävänä. Itse ihastuin maalauksiin, erityisesti niihin, joissa oli käytetty metallinhohtoisia maaleja. 

Näyttelyn jälkeen suuntasimme Muumikauppaan – tietenkin.

Muumikauppa Naantalin vanhassa kaupungissa

Hetken mietin, että värikäs muumitikkari olisi ollut helppo tapa koristella syntymäpäiväkakku, mutta luovuin kuitenkin ajatuksesta. Muumifani täyttää piakkoin kaksi ja taas olisi syntymäpäiväjuhlat järjestettävänä kunhan elämän kiireiltä kerkeämme. 

Äiti ja lapsi Naantalin vanhassa kaupungissa
Naantalin satama
Naantalin satama

Naantalin vierasvenesatama vanhan kaupungin sydämessä on kaunis. Esittelin paremmalle puoliskolleni ajatusta, että haettaisiin jonain kesänä töitä Naantalista. Tiedä vaikka sinä kesänä aurinko paistaisi.

Satamakatu on täynnä ihania kahviloita ja ravintoloita, johon olisin voinut kävellä lähes kaikkiin sisään. Jos saisin lottovoiton, söisin varmaan aina ulkona.

Lopulta päädyimme Luostarin puutarhan olutkellariin syömään pizzaa.

Ravintolassa oli tunnelmallista ja erittäin hyvää ruokaa. Suosittelen.

Ravintola Naantalin Vanhassa kaupungissa

Katselin ulkoterassin ikkunasta vielä kaihoisasti satamakatua. Syötyämme lähdimme autolle päin.

Jos helpolla haluaa päästä, jättäisin auton muumiparkkiin, joka maksaa 10 euroa päivältä, mutta jos omaa sitkeän luonteen niin ilmainen parkkipaikka kaupungin laitamilta löytyy pienen etsinnän jälkeen.

Naantalin vanhan kaupngin katu

Kävelimme rakkaudenkujan kautta takaisin autolle. Matkalla ihastelimme yhtäkin vanhaa ja värikästä taloa, jonka terasille oli ripustettu kukkia ja kirjavaa pyykkiä kuivumaan.

Naantalista voi siis bongata upeita näkymiä, mutta ennen kuin pääsemme korkealle meren ylle paikkaan, jonne emme edes tienneet päätyvämme, on minun näytettävä teille kauniit kalliot.

Ja tiedättekö, aamulla kun katselin vaatteitani ja mietin mitkä niistä laitan päälleni, tuli minulle tunne, että tänään jos koskaan on pukeuduttava päästä varpaisiin samaan kuosiin. Ja niin minä tein sen. Laitoin Mainiota ylleni ja olin tavattoman onnellinen ja tyylikäs, ainakin omasta mielestäni, kokovartalo kuosissani.

Maisema Naantalissa
Naantalin vanhakaupunki

Ja jotenkin ajattelen, että voisin ikuisesti seisoa tuolla kallioilla ja odottaa kiharapäistä luokseni, sillä uskon, että elän elämäni parhaita hetkiä nyt. Tai niin olen oppinut ajattelemaan, vaikka välillä kaikki on aivan päin seiniä. Enemmän päin seiniä kuin koskaan.

Minä en halua enää odottaa. En halua odottaa parempaa päivää. En halua odottaa sitä, että rikastuisin. En halua odottaa sitä, että saisin jonkun ammattinimikkeen, työpaikan, oman asunnon tai yleisen hyväksynnän, joka tekisi oloni autuaaksi. Tai sitä että elämä olisi jotenkin parempaa toisenlaisena.

Olen tässä ja nyt, ja kaikessa kauheudessa ja kauneudessa olen hyväksynyt sen.

Se ei kuitenkaan estä minua etsimästä onneani, sillä se saattaa lymytä minkä tahansa puun takana naureskelemassa. Ja minä olen päättänyt saada sen kiinni.

Näkymä Naantalissa
Näkymä Naantalissa

Ja siellä minne olimme tietämättämme menossa, oli tuuli ja heiniä. Heinät olivat kuin naantalin hiukset, jotka hulmusivat tuulessa ja kallio oli sen laakea päälaki.

Siinä me istuimme Naantalin päälaella emmekä miettineet oikeastaan yhtään mitään.

Emme päälle kaatuvia seiniä, emme olemattomia rahoja lompakossa, emmekä varsinkaan sitä miten epävakaata elämä on, ja miten siitä ei voi ikinä tietää millaisia miinoja se tiellemme heittää.

Näkymiä Naantalin vanhassa kaupungissa

Me vain olimme ja niin oli Naantalikin. Idyllisine taloineen, kauniine näkýmineen ja luotettavine kallioineen.

Juuri sellaiseksi se oli luotu ja juuri sellaisena se kelpasi meille paremmin kuin hyvin. 

P.S Vielä on tulossa retkeilymme viimeinen osuus Suomenlinnassa. Ja se ilmestyy huomenna!

Lue myös muut osat seikkailustamme:

Pieni katsaus kesäretkistä

Lasten meripäivät: Tivoli, katuliituja ja kaunis taivas

Pelottavimmat palat Muumimaailmasta

Ruissalo Camping: Kaunis luonto, meri ja hyvin varustettu leirintäalue pitävät huolen hyvästä olosta