Lasinpuhalluskurssi Fiskarssissa - Pingviini

Kuten jo aiemmin on käynnyt ilmi, löysin itseni istumasta Lasistudio Biancon Blu:n penkiltä Fiskarsista eräänä viikonloppuna. Jännitti. Tietenkin. Niin kuin aina. Oli pakko kuitenkin pysyä penkissä, sillä pian kuuman lasimassan tulisi näyttää pingviiniltä. Minun tulisi tehdä se viidellä kädenliikkeellä ja pihdeillä. Ammattilaisilla voi olla noillekin joku asiallisempi nimitys, mutta ymmärrätte, kun puhun pihdeistä.

Tartuin kiinni pingviinin tulevaan nokkaan astetta liian suurella otteella, joten pingviinistäni tuli suunniteltua nokakkaampi. Yllätyin miten jähmeää lasimassa oli. Siinä pienessä paniikissa tartuin siipiin väärinpäin. Ne olisi pitänyt venyttää alaspäin, mutta meikäläinen päätti sitten tehdä töpösiipisen linnun. Mestari yritti neuvoa oppilastaan, mutta pitelin pihtejä, joten eihän siinä mitään ollut tehtävissä. Nyppäisin vielä pingviinilleni pyrstön oikeaan paikkaan ja painoin sille silmät päähän. Niin syntyi elämäni ensimmäinen lasipingviini.

Lasinpuhallus, pingviini,  Bianco Blue
lasinpuhallus, pingviini, Bianco Blue

- Muotoilija, muotoilija! huusi järkeni huonompi puoli olallani yrittäen kai saada minut tuntemaan pingviinini epäonnistuneeksi.

-  Turha huudella roskiksesta, vastasin ja kerroin pingviinini olevan uniikki ja kaikessa epätäydellisyydessään täydellinen.

Olen maininnut siitä sitkeästä järjen huonommasta puolestani ainakin tässä postauksessa /\ KLIK /\. Vielä se pirulainen yrittää päästä niskan päälle. Tein uuden suunnitelman sen suhteen. Teen siitä ystäväni. Pidän sen roskiksessa, maantasossa, sieltä se voi huudella neuvojaan, mutta ei pääse leijumaan liian korkealle. Sillekin on siis paikkansa.

Ei pingviinistäni tullut muotovalio, en ole sitä itsekään, mutta siitä tuli ehdottoman ensimmäinen koskaan tekemäni lasinen pingviini, ja siksi se on tärkeämpi kuin kaikki muut maailman lasiset pingviinit yhteensä. Sitä paitsi enhän minä voi tietää millainen adonis siitä uunissa kuoriutuu. Ensisilmäyksellä se näytti rehvakaalta kaverilta, vahvanokkaiselta ja lyhytpyrstöiseltä, uniikilta väärinpäin olevine siipineen. Valitsin väreiksi keltaisen ja oranssin. Ajattelin sen sopivan lastenhuoneeseen. Pisaralle minä sen tein.

Pienen kipinän tuo pingviinin muotoilu kuitenkin sisälleni jätti. On palattava takaisin. Sieluni silmillä näen pingviinirivini, alkaen tuosta modernin ajan möhkäleestä, päätyen herkkään, runolliseen, sironokkaiseen pingviinileidiin. En tiedä kuinka monta pingviinipersoona siihen väliin mahtuu. Hetkinen, lasken! Jos elän yhdeksänkymmentävuotiaaksi ja teen joka vuosi yhden uuden, kerkeän tehdä 60 pingviiniä tämän elämän aikana. Siinä ajassa kehityn kai.

lasinpuhallus, lintu

Prinsessa teki puhalletun linnun, mustapunaisen. Harmi, ettei minulla ole valokuvaa siitä miten hienosti linnun punainen päälaki hehkui juuri ennen uuniin menoa. Seurasin niin tarkkaan tapahtumaa, että unohdin melkein ottaa kuvia. Lintuun puhallettiin ensin ilmaa sisään ja sen jälkeen siihen pääsi käsiksi pihdeillä.

Linnun sai valita kolmesta vaihtoehdosta ja se viimeinen edellä mainittujen lisäksi olisi ollut alimmassa kuvassa näkyvän täyslasisen pikkulinnun tyyppinen sirkuttaja. Pingviinifriikkinä pingviini oli kuitenkin itselleni ainoa vaihtoehto.

karhu, lasinpuhallus, Bianco Blue
Lasikauppa, lasinpuhallus, Bianco Blue

Studion lasikaupassa oli myynnissä lasituotteita ja taide-esineitä. Karhut yrittivät kömpiä mukaani, mutta joku hitaampi kuitenkin mateli kanssani kotiin. Studiolla on myös verkkokauppa, josta voi ostaa yrityksen tuotteita. Pääset siihen tästä /\ KLIK /\

käsi, lasi, tarmo maaronen, bianco blue

Nukuin retkelläni ensimmäistä kertaa yli vuoteen ilman vieressäni tuhisevaa Pisaraa. Ehkä siksi Maarosen Turva- niminen teos putosi minuun täydellisesti. Kyllä te tiedätte miltä tuntuu, kun haluaisi pitää jonkun ikuisesti turvassa ja samaan aikaan tietää, ettei hän kohta mahdu enää kämmenelle ja hänestä on kaikesta huolimatta laskettava jonain päivänä irti, ja vaikkei se päivä ole vielä mailla eikä halmeilla, pakahdun jo nyt!

Joka tapauksessa, ei minun tarvitse sanoa enempää. Fiskarssin Ruukissa viettämäni päivät olivat hurmaavia ja lasinpuhalluskurssi oli vielä hurmaavampi. Mestari, puhaltaminen ja lasi itsessään – kertakaikkisen kiehtovaa.

Aion palata vielä puhalluspaikalle, menkää tekin!

Tästä pääset Bianco Blu:n sivuille varaamaan oman kurssisi, ihailemaan lasituotteita tai muuten vaan tutustumaan yritykseen /\ KLIK /\ !