Syntymäpäiväsiili

Päivä jolloin Pisarasta tuli taapero oli onnellisempi kuin aikoihin. Loppujen lopuksi siilikin teki kauppansa, kun vein toisen piikikkään ulos. Huomatkaa häntä kuvassa! Olen niin ylpeä siitä, yhdestä viinirypäleen ruodosta tehdystä hännästä. Halusin tehdä jotain hedelmistä, sillä elättelen aina toivoa terveellisemmistä juhlista. Suunnittelin ensin kakkua tai junaa, mutta hetken mielijohteesta vaihdoin siiliin. Niitä tulikin sitten kaksi. Tehdessäni mietin miten hienoja taideteoksia hedelmistä saisi, jos niitä tekisi oikein pieteetillä.

Olen leipurin tytär, mutten leipuri. Pisaran ristiäisissä sanoin, että yritän tehdä yksivuotissynttäreille kaikki tarjottavat itse. Kerran äitini sanoi sitten maagisen lauseen: "minä haluan tehdä ainakin sen voileipäkakun, kun olen kaikkien muidenkin juhliin tehnyt." No, tämä epäpullantuoksuinen äiti tarttui lauseeseen kuin hukkuva oljenkorteen. Minä siis luuttusin lattiat ja täytin muutamaa päivää ennen synttäreitä vaatehuoneen kattoon asti ylimääräisillä tavaroillaa ja äiti leipoi kakut iltaa ennen vieraiden tuloa.

 


Se on ihmeellistä miten mieli aina ajattelee, että kaiken pitäisi olla tiptop. Vaikka kuinka taistelisi vastaan niin ajatus siisteistä nurkista ja viimeisen päälle hiotuista muffineista kutkuttaa takaraivossa. Sitten aiemmin mainitun vaatehuone-episodin ja muutaman marengin teon jälkeen sitä ymmärtää, ettei se haittaa vaikka takapiha rehottaa ja muffineissa ei ole cocktailtikkuja.

Koska vieraita oli tulossa enemmän kuin kaksi niin päätin valjastaa vanhan pöydän käyttöön ulos. Ei olisi ollut mitään järkeä ostaa uusia parvekekalusteita yhtä juhlaa varten, sillä odotan täydellisten kävelyä vastaan. Siis sellaisten, jotka sopivat sopivat noiden ruosteisten rakkaideni kanssa yhteen. Ruosteiset tuolit ja lampaantaljat ovat CASAMISTA (<-- En voi koskaan mainostaa lifestyleliike Casamia KLIK! liikaa <3) Rehottavat ruohot ja lampaantaljat sopivat oikeastaan hyvin yhteen. Olen huono tekemään suunnitelmia etukäteen, jos kyseessä on niinkin rennot juhlat kuin synttärit. Tai kyllähän päässäni pyörii suunnitelmia, mutta ne hioutuvat yleensä lopulliseen muotoonsa viime hetkillä. En pidä tarkoista kaavoista. Aina pitää olla hiukan liikkumavaraa.

 

 


Synttärit olivat onnistuneet. Vieraat saapuivat paikalle ja kakut tulivat syödyksi ja niitä riitti vielä juhlien jälkeenkin. Yksi vieras viihtyi niin hyvin, että lähti kotiinsa vasta seuraavana aamuna.

Totta puhuakseni olisin mielelläni esitellyt teille tunnelmallisia kuvia raikkaan merenranta asuntoni terassilta, mutta yllä oleva takapiha oli riittävä tähän hetkeen. Tiedän, että rantaviiva odottaa minua jossakin. Sitä ennen juhlimme vielä synttäreitä jokusen kerran täällä harmaudessa.