Tänään kuuluu saniaista ja sen hoitoa

Saniaisen hoito

Kun kevät antaa ensimmäiset merkit itsestään, tuntuu kuin aivot ja mielikin saisi enemmän valoa ja happea. Koska tämä blogi elää symbioosissa pääni ja mieleni kanssa, on luvassa taas tropiikkia. Ja jos maltat lukea loppuun asti, löytyy sieltä pieni lista saniaisen hoito-ohjeista. Tähän mennessä kaikki viidakkovaltakunnassani on hyvin ja jokainen hankkimani kasvi on hengissä.

Taisin viime kesän orvokkipostauksessa kertoa, että olen joskus ollut töissä puutarhalla ja kesäkukkien myynnissä. Rakastin sitä, kun sain olla auringossa ulkona ja sitä miten tiesin, että orvokit katsovat aina aurinkoon ja timanttikukat sulkevat kukintonsa pimeällä. Kaikki paras nippelitieto on karannut jo päästäni, mutta pystyn vieläkin tuntea kukkien tuoreen tuoksun nenässäni. 

Saniaisen hoito

Harkitsin, että kouluttaudun kukka- ja puutarha-alalle tai viherrakentajaksi. Maisemasuunnittelun koulutuksiakin katsoin joskus, mutta suunnitelmat eivät käyneet toteen. Ymmärsin kai, että on parempi keskittyä rakentamaan tätä omaa tropiikkiani, vaikka mistäs sitä tietää vaikka jonain päivänä päättäisin vielä opiskella puutarhuriksi tai floristiksi.

Minulla on kuitenkin vielä n. 57 aktiivista vuotta jäljellä. Muistutan taas teitä, että 90- vuotiaana keskityn taidemaalaukseen ja aamutakissa ympäriinsä kuljeskeluun. Muutan ehkä Pariisiin tai sitten perun puheeni siitä, etten voisi loppuelämääni asua auringossa.

Nurkka, valo

 

Tuo nurkka huusi pitkään jotain itsellensä ja olihan se vähän surullinen. Ensin siihen tuli valo ja sitten vihreys. Ihan kuten minullekin kävi. Vihreä väri symboloi itselleni kasvua ja elämän jatkumista. Oikeastaan olen onnistunut yhdessä tavoitteessani. Olen aina ajatellut, että haluan jättää jälkeeni jotain kaunista ja tottakai ajattelen, että tuo maailman kaunein lapsi jää tänne jälkeeni tekemään maailmasta parempaa paikkaa.

Mutta jottei nyt ihan sivuraiteille lähdetä niin mietin, että onko tuo kasvi vähän liian ylhäällä, mutta sitten äitini pelasti tilanteen sanomalla, että siitä tulee tuuhea ja pitkä, kunhan en polta sitä auringossa. 33- vuotiaanakin uskon mitä äiti sanoo, joten ehkä tuuheus kompensoi korkeutta tai sitten päädyn laskemaan sitä alemmas jossain vaiheessa.

Saniainen ja hoito

Sohvankin tolppaan lensi lintu, aisti kai lämpimät oltavat täällä, mutta ehkä ymmärrätte, että nyt se on jo päätynyt lattialle. Haluaisin löytää tolppiin upean väriset marmorikuulat tai kehittää jostain eläimen päät. Kävi nimittäin niin, että ostimme tuon sohvan pilkkahinnalla siksi, että tolppien päästä puuttui nupit. En kyllä muutenkaan välittänyt niistä muovisista kauhistuksista.

Ehdotin myös, että olisimme maalanneet sohvan vaaleanpunaiseksi tai glitteröineet sen puoliksi. Parempi puoliskoni ei oikein lämmennyt ideoilleni, mutta suunnittelenkin tässä salaa keittiönpöydän maalausta vaaleanpunaiseksi tai persikan oranssiksi ellei sitten maailma tuo eteeni kauan himoitsemaani lasipöytää.

Koriste-esine lintu

Jotta tämä postaus pysyy kuosissa, niin tässä vielä loppuun lista saniaisen hoito-ohjeita, joita olen kaivanut omasta päästäni, netistä ja kuunnellut äidin suusta.

Saniaisen hoito-ohjeet:

/\ Saniainen viihtyy valossa, vaan ei suorassa auringonpaisteessa.

Kuulin myös, että saniaiset pitävät tasaisesta lämmöstä, eivätkä halua jatkuvasti muuttaa paikkaansa. Onneksi nostin sen pois keittiönpöydältä.

/\ Saniainen pitää kosteudesta, mutta se ei saa olla litimärkä. Sitä tulee kastella vähän ja tasaisin väliajoin.

Se pitää myös sumuttamisesta.

/\ Saniaista saa lannoittaa laimeasti keväästä syksyyn.

Kerron sitten teille jos onnistun tuhoamaan saniaiseni näillä ohjeilla. En kyllä usko, koska äidit tietävät kaikenlaista.

Lue myös maaliskuun ensimmäinen postaus:

Hedelmäinen lehtikaalismoothie kookosmaidolla