Valokuvaamisesta


En tiennyt oikeastaan mitään järjestelmäkamerasta tai valokuvaamisesta ennen muotoilijaksi opiskelemista. Koulun valokuvauskurssilla se kärpänen puraisi, kun tajusin miten valokuvilla voi ilmaista itseään.

Aloitin kuvaamisen pienellä patterikäyttöisellä pokkarilla, jossa oli manuaalisäädöt. Patterikäyttöinen pokkari? Tuntuu kuin olisin elävä fossiili, vaikka oikeasti siitä on korkeintaan viisi vuotta. Yhden Tansanian matkan kuvasin sillä patteripokkarilla, ja kesäksi lainasin koulun järjestelmäkameraa, jolla opettelin ahkerasti käyttämään manuaalisäätöjä. Lopulta sain oman kameran, mistä olen ikuisesti kiitollinen, ja sen saman kameran kanssa olemme kulkeneet tänne asti.

Vuosi sitten meinasi kuvausintoni vähän lopahtaa, kun tuntui että en saanut sellaisia kuvia kuin halusin. Objektiiveissa ei muka ollut tarpeeksi valovoimaa ja kamerassakin oli liian vähän tarkennuspisteitä. Olin väärässä ja oikeassa, kyllähän erilaiset objektiivit ja parempi runko toisivat kuvaukseen enemmän mahdollisuuksia, mutta uskon että se timanttinen kuva on enemmän kiinni hetkestä.

Luontovalokuvaus on ehkä lähimpänä sydäntäni, vaikka tietenkin myös muut valokuvauksen osa-alueet kiinnostavat. Tykkään myös kuvata esineitä ja sisustuskuvia, vaikka ne tuntuvatkin tällä hetkellä jäävän tuon ulkona vallitsevan vihreyden jalkoihin.

Tämä blogi on siis myös valokuva-albumini, ja se on toinen syy, miksi tämän kaiken aloitin.