a change of heart?

Kuten yleensäkin, monet kirjoituksistani pohjautuvat hyvin vahvasti sen hetkiseen ajatukseen/olotilaan/ongelmaan/tunteeseen.. eikä tämäkään kerta ole poikkeus. Jostain syystä mieleeni tuli yhtäkkiä aika, jolloin en ymmärtänyt elämäntapaa, jota nyt vietän. Fitnestä, salia, urheilua, kehonmuokkausta, kilpailua - en mitään näistä. Miten ajatusmaailma voi muuttua kovin lyhyessä ajassa aivan päinvastaiseksi? Kaikki tekomme ja tahtomme lähtee meistä itsestämme, joten voin sanoa myös itseni muuttuneen jollakin tapaa.
 

 

molemmat kuvat täältä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Mitä näin ylläolevan tapaisissa kuvissa joskus reilu vuosi sitten? Instagram feedini täyttyi samantapaisista kuvista seurattavien henkilöiden kautta ja ajattelin: Miten sairasta. Kuvaa katsoessani minusta tuntui, kuin kisaaja olisi hetkenä minä hyvänsä saamassa sydänkohtauksen. Että tuo elämän keskus saattaa lopettaa pumppaamisen hetkenä minä hyvänsä. Näin heikon ja hauraan ihmiskehon äärimmilleen vietynä. Ja minusta tuntui todella pahalta. Sen takia en edes pystynyt kovin pitkään kuvia katsomaan. Ne sivuutettiin siis aika nopeasti. Ajattelin myös, että kaikki näkyvät luut ja verisuonet ovat lopputulosta todellisesta kärsimyksestä, aliravitsemuksesta ja nälkiinnyttämisestä. Miksi nuo naiset haluavat tuota? Tuostahan on naisellisuus todella kaukana. Heidän kroppansa melkein huutavat apua. Mitä järkeä? Naurettavaa ja järjetöntä touhua minun mielestäni. Tällaisia ajatuksia reilun vuoden takaa. Eipä tuolloin ollut lajista/harrastuksesta edes tarpeeksi tietoa sen oikeuttavaan arvosteluun. Loppujen lopuksi olin siis aikalailla väärässä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Enkä tässä nyt sen enempää tahdo paneutua taustoilla oleviin seikkoihin, kilpailijoiden terveyteen, valmennukseen tai muihin kokonaisuuksiin, koska niistä riittäisi asiaa ja mielipiteitä yhtä monia kuin kilpailijoitakin. Punainen lanka kulkisi jossain tuolla omissa tavoitteissa ja ajatusmaailman tai elämänkatsomuksen muuttumisessa. Jätetään myös ne kauhukertomukset kisojen jälkeisistä romahduksista ja keskeyttämisistä pois, koska en kuuluvat hieman eri yhteyteen enkä niihin tässä ja nyt tahdo ottaa sen enempää kantaa.

Nykyisin katsoessani jonkin kilpailijan kuvaa tai videoita kilpailuista paikan päällä, näen ja tunnen aivan jotain päinvastaista kuin ennen. Ihan vilpittömästi. Näen määrätietoisen, vahvan ja pitkäjänteisen ihmisen, joka herättää ällötyksen sijaan ihailua. Ihailua siitä, miten kovaa on tehty työtä lopputuloksen saavuttamiseksi. Ja se lopputulos on nimenomaan sillä omalla työllä saavutettua. Se viedään lukuisien silmäparien arvosteltavaksi ja riippumatta siitä tuleeko menestystä vai ei, saat joka tapauksessa tunnustusta työllesi. Muutos huomataan. Sitä saatetaan kauhistella, sättiä, arvostella tai haukkua mutta se tunnustetaan. Mikä voisikaan olla parempi palkinto kovalle työlle, kuin se että myös muut tiedostavat sen, vaikka se olisikin arvioivin silmin? Kirjoitan näin, koska itse tiedän miltä tuntuu kuin kukaan ei anna minkäänlaista arvoa omalle työlle. Se on raastavaa. Eikä kovin motivoivaa.

 

 

 

 

 

 


Olen ennenkin kirjoittanut ja puhunut omasta elämäntapamuutoksesta, joka johti suuremmassa mittakaavassa itsensä haastamiseen. Palloilin aika pitkään siellä rajapinnalla ja jossain vaiheessa sitä vaan saa tarpeekseen. Kyllästyy. Ja tuolloin se viisari ponnahti yli pisteen, joka oli pidätellyt aiemmin. Antanut ja rajoittanut samaan aikaan. Sen jälkeen jäi vain antaminen.

 

 

 

 

 

 

Niin. Suurin syy tähän "fitness hömpötykseen" oli ehdottomasti itsensä haastaminen asian parissa, joka on mieluista. Liikunta ja urheilu. Välillä se ilmenee kevyenä höntsäilynä jossain metsässä ja välillä tiukkana treeninä ja hikipisaroina otsalla. Enkä ikinä vaihtais niitä mihinkään muuhun. Ihan toden teolla haluan koittaa omia rajoja tämän harrastuksen parissa ja parhaimmillaan testata omia valmiuksia kurinalaisuuteen ja säännönmukaan elämiseen.

Niin voi yksi ihminen aidosti muuttua aika paljon. Se yksi ihminen voi olla kuka tahansa, milloin tahansa ja missä tahansa valitsemallaan elämän osa-alueella.

~T