Hyvinvoinnin edistäminen omilla valinnoilla

Tänä vuonna terveys ja hyvinvointi ovat itselleni jotenkin korostuneet entisestään. Molemmat ovat tärkeitä - todella tärkeitä asioita, mutta silti minulla on paljon parannettavaa monessakin asiassa. Siksi kokoan tähän postaukseen kaikki ne pahat tavat ja parannuskeinot, joita ajattelin lähteä kokeilemaan, sillä tosiasiassa moni syy näille terveydelle haitallisille valinnoille löytyy ihmisestä itsestään. Ehkä joku muukin saa vinkkiä näistä. :)

Muuton keskeltä, onneksi jo takana, huhuh.

Ihan ensimmäisenä, mitä haluan tänä vuonna parantaa on uni. Ei pelkästään määrä vaan laatu. Lepäämisessä on paljon varaa valita paremmin. Eilen taisi olla ensimmäinen päivä tänä vuonna, kun sai istua rauhassa edes hetkisen sohvalla. Siis vain olla ja möllöttää. Rauhassa. Uskomatonta.

Jos ruoka on ihmisen polttoainetta niin unen täytyy olla vähintäänkin suojamuuri, jolla on parantava vaikutus. Tavoitteeksi otankin, että heräisin aamulla ilman väsymyksen tunnetta. Virkeänä. Kyseessä ei ole edes kovin iso asia mutta sen toteuttaminen tuntuu olevan sitäkin vaikeampaa. Päivät ovat olleet todella kiireisiä, yhdestä paikasta toiseen juoksemista ja lukuisissa eri projekteissa toimimista, ja sellaisen päivän tasapainottamiseen tarvittaisiin kyllä vähintään kahdeksan tuntia unta. 

Muuton astuessa kuvioihin nukkumaan mentiin pahimmillaan 1-2 aikoihin yöllä ja ylös pyristeltiin 6 maissa. Viime viikolla minulla oli myös päiviä, kun olin UNOHTANUT syödä tai en ollut yksinkertaisesti kerennyt, vaikka myöhemmin paljastui ruuan olleen valmiina jääkaapissa odottamassa. Noh, en silti olisi kerennyt tai ainakin olisi pitänyt ahmia.

Tällä viikolla tilanne on ihanasti rauhoittunut ja rauhoittuu edelleen, joten tähän väliin yritän parhaani mukaan antaa keholle lepoa ja mielelle rauhaa. Nyt toivotaan enää, että poika nukkuisi yöt hyvin. Onhan tässä jo joulukuusta 2016 asti valvottukin kaikilla eri valvomisen tasoilla. :D Kello 22 olisi hyvä aika jo olla unten mailla, tähdätään siihen!

Toinen asia on kahvin vähentäminen. Ja tässä olenkin onnistunut jo hyvin, sillä tätähän olen alitajunnassa tehnyt jo pitkään. En enää rullita kahvia päivän mittaan pannullisia, vaan olen tehnyt pienien muutoksien kautta itselleni selväksi, että aamulla juon aamukahvin ja sen jälkeen tilanteen mukaan. Vieroitusoireet ovat jo lievittyneet siinä määrin, ettei koko aikaa ole pakonomaista tarvetta keittää kahvia. Kyseessä kun toki on myös pinttynyt tapa.

Haluaisin ajatella pääseväni siihen pisteeseen, että aamuisin joisin yhden kupillisen kahden sijaan. Koska kahvikuppini ei todellakaan ole sallitun rajoissa koollisesti. Pitäisi puhua enemmänkin tuopillisesta. Tämä muutos on vaatinut aikaa ja tietysti aina kannattaa edetä pienin askelin. Olen jo todella tyytyväinen tässä vaiheessa, että repsahtamisia ei ole tullut entiseen.

Kahvin vähentämiseen on auttanut myös se, että omaa kehoa osaa kuunnella paremmin kuin ennen. Osaan tunnistaa oikean väsymyksen ja silloin välttää kahvin juomista, koska tiedän ettei se ole ratkaisu ongelmaan.

Haluaisin myös varata syömiselle enemmän aikaa ja tehdä sen rauhassa. Tiesittekö, että ruokailun tulisi kestää vähintään 20 minuuttia? Ja, että ruokailu alkaa jo ennen kuin ruoka koskettaa suuta? Olisi todella tärkeää, että syöminen olisi rauhallinen hetki, jossa elimistö saa katsella, pureskella ja haistella ateriaa. Kiireellä syöminen on hermostoa stressaavaa, eikä hermostollinen kuormitus ole hyväksi, jos ei saa palautua. 

Lisäksi olisi tosi hienoa, jos opettelisin sanomaan ei. On vaikea tajuta, että joskus on ihan okei kieltäytyä ja vaikka levätä mieluummin. Lepääminen ei ole laiskuutta. Mutta se on helpommin sanottu kuin ymmärretty. Jotenkin sitä vain on niin perfektionisti, että kaikki pitää hoitaa heti ja apuahan ei voi pyytää, ettei vaa olisi huono! 

Omissa hyvinvoinnin valinnoissa jäljelle ovat onneksi jääneet enää hienosäädöt. Täytyy kuitenkin muistaa, että omalla kohdallanikin tämä on on ollut melkein kahden ja puolen vuoden prosessi. Välillä mennään huonompaan suuntaan ja välillä päästään isompi askel kerralla eteenpäin. Muuttujia on todella paljon, jotka joskus vaikuttavat vaikka emme tahtoisikaan.

Näihin terveys- ja hyvinvointijuttuihin liittyen ajattelin jatkaa samaa teemaa hieman ja palata seuraavaksi kirjoittelemaan siitä, kuinka olen pysynyt terveenä(=kuumeettomana) jo usean vuoden ajan, vaikka kipeitä ihmisiä on pyörinyt ympärillä vähän väliä. 

Minkäslaisia terveystavoitteita teillä on? Kaikilla on varmasti jotain kehitettävää! ;)