Millaista PT:n työ on oikeasti?

Aloitetaan muutamalla faktalla pohjustamaan tätä tekstiä. Valmistuin personal traineriksi, eli PT:ksi, tämän vuoden huhtikuussa Trainer4you-koulutuksella. Aloitin työt Lappeenrannan yhdistä kuntosaleista toukokuun lopulla, kunnolla oikeastaan vasta kesäkuussa. Nyt olen tehnyt sitä vähän aikaa ja nähnyt monenlaisia asiakkaita, joten mietinkin, että oliko kolmen tuhannen euron koulutus kaiken sen arvoista ja ennen kaikkea, onko tämä nyt se työ, jonka ajattelin unelma-ammatikseni? 

Muistan sen ajan, kun personal training oli se IT juttu ympäri maailman ja viimeisimpänä tietysti Suomessa. Alan pariin hakeuduttiin, koska kaikki siihen liittyvä oli pinnalla ja koulutus oli helppo ja nopea tapa saada itselleen työtä, jos vain oli tarpeeksi rahaa taskussa. Minulle tämä ei ole koskaan ollut sitä, pinnalla olevien "siistien" juttujen perässä juoksemista, vaan enemmän sydämen asia. Jokin, joka muuttaisi harrastukseni antoisaksi työksi. Sillä suurimman osan ajastani vietin joka tapauksessa salilla. Takaraivossa painoi ajatus, joka jatkoi kuiskailuaan siitä, että tässä mä olisin hyvä, tässä mä olisin omassa elementissäni ja mulla olisi niin paljon annettavaa. Tämän elämäntilanteen ympärillä, joka minulla nyt on meneillään, täytyy myöntää, että se kasvanut takaraivon ajatus on heikentynyt, mutta ei koskaan kadonnut.

Kesäkiireiden ja mun olotilan rauhoituttua, on ollut pitkästä aikaa taas olo, että on paljon annettavaa. Paljon annettavaa mun asiakkaille, itselleni ja tulevaisuudelleni. Kaikista hienointa onkin se, miten paljon olen jo oppinut ja opin joka päivä lisää. Sitä täytyy vain tahtoa, koska jos tämä ammatti jotain vaatii, niin se on panostamista ja läsnäolemista. Sinulla itsellä on mahdollisuudet tehdä joka päivästä erilainen, ja joka päivästä just sellainen kuin haluat. Ole omistautuva, ole tehokas, ole monipuolinen, ja ole just sinä, omaitsesi.

Kuten sanoin, olen oppinut paljon. Ja haluan oppia enemmän. Hyviä puolia on juurikin se, että voit kehittää itseäsi loputtomiin. Pelkkä personal trainer koulutus ei tee kenestäkään ammattilaista, se täytyy ansaita kovalla työllä. Täytyy olla utelias, täytyy kehittää itseään. Maailma muuttuu myös tämänkin parissa koko ajan ja siinä kyydissä on pysyttävä. Ammattiosaamista on helppo täydentää kursseilla, koulutuksilla ja tutkinnoilla. Minua kiinnostaisi kovasti saada vielä urheiluhierojan ja fysioterapeutin koulutukset. Se on ollut haaveena jo pitkään, oman toiminimen rinnalla. 

Kuntokeskuksessa työskentely poikkeaa tietysti omasta toiminimestä siinä, että rajoituksia on enemmän ja yleensä kuukausittainen myyntitavoite on saavutettava. Valmiiden pakettien myyminen on myös rajoittava tekijä ja saattaa helposti johtaa siihen, että sorrut liukuhihnatekniikkaan. Minä pyrin aina siihen, että jokainen asiakas on yksilö, jota arvioin hänen lähtökohdistaan. Joskus asiakassuhteet saattavat jäädä myös pinnallisiksi, koska samanlaisia vapauksia ei ole kuin omassa toiminimessä. Minulla on ollut se onni, että olen päässyt melko lähelle asiakkaitani. Koen olevani helposti lähestyttävä ja se on ehkä auttanut asiaa. En yritä väkisin myydä paketteja, jos huomaan että se ei yhtään palvele tavoitteita. Onneksi tällaisia tilanteita ei ole tullut. Haluan, että jokainen saisi vastinetta rahoilleen, hyötyä itselleen. 

Mitä minä olen sitten oikeasti oppinut? Olen oppinut paljon ihmisistä - tunteista, vastoinkäymisistä ja sanomatta jääneistä ajatuksista. Olen oppinut olemaan avoimempi ja rennompi muiden seurassa. Olen kohdannut ongelmia, joista on täytynyt päästä yli. Olen myös oppinut sietämään epävarmuutta ja liikkumaan hieman omalla epämukavuusalueella. Minulla on lisääntynyt ymmärrys siitä, että aina asiat eivät vain mene siten kuten minä haluaisin, ja kuten olin suunnitellut niiden menevän. Tärkeänä taitona pidän myös myymistä, josta olen oppinut huimasti lisää. Myyntitaito on jokaiselle ihmiselle tärkeä, vaikka sitä ei tiedostaisikaan ja siinä kannattaa epäonnistua. Jonon jatkoksi täytyy vielä sanoa, että olen myös oppinut tekemään virheitä ja epäonnistunut. Mutta arvatkaas mitä? Olen oppinut niistäkin!

Paras tunne on, kun huomaat päässeesi lähemmäs asiakastasi tunnetasolla. Ymmärrät häntä paremmin ja pystyt samaistumaan. Mutta se voi tapahtua vain, jos annat itsestäsi jotain. Se voi olla vaikka täysi huomiosi tai panostuksesi.

Kuntokeskuksessa saattaa olla paljon sääntöjä, joita tulee noudattaa mutta mielestäni se on paras tapa aloittaa työskentely. Saa pienimuotoisesti harjoitella oman brändin luomista ja rauhassa opetella, oppia sekä kehittyä. Tärkeää kuntokeskuksessa on, miten esittää itsensä, miten toimii ja minkälaisen kuvan itsestään antaa, sillä ihmiset puhuvat. Työ antaa paljon mutta myös ottaa. Paljon on tehty tunteja, joista ei rahaa sada niin sanotusti. Mutta jos ajattelet pelkkää rahaa, ei tämä ole sinua varten.

Kyllä minä edelleen tunnen olevani ammatissa, jota rakastan.