Tätä on kysytty: Kuinka yhdistän työt, urheilun ja vauva-arjen?

Tekisi mieli herätä aamulla todella aikaisin. Aamutreenit ennen töitä. Pakkaan salikamat, laturit ja palkkarit valmiiksi. Viikkaan vaatteet myös jo edellisiltana odottamaan. Äh, tunnen että niskaa kiristää taas ja kello on yli nukkumaanmeno ajan. Kyllä! Olen asettanut itselleni ajan, jolloin pitäisi olla nukkumassa. Sänkyyn mennessä mietin vielä seuraavan päivän ruokailuja. Kaikki ok.

Herätyskello soi. Ärsyttävää. Uni on ollut taas katkonaista ja herätyskellon ääni on viimeinen asia, jota kaipaan. Torkutan. Ja vielä pari kertaa uudestaan. Sitten on jo pakko nousta! Ei tullut tänä aamuna treeniä. Siirretään se iltapäivälle. Sitten suoriutumaan päivän työtehtävistä.

Kerron tuon, koska vielä muutama vuosi sitten olisin mennyt sokeasti salille, vaikka olisin tiennyt miten paljon väsymys painaa. Ja itse en ole yhtään aamutreenaaja. En saa siitä energiaa - päinvastoin! Ja okei, ehkä vauva on nykyisin taapero mutta..

sportswear betterbodies
Urheiluvaatevalikoimissa on nykyisin todella paljon streetwear-tyyppisiä vaatteita!

En ole ihan hirveästi saanut aikaan tässä kahden vuoden aikana. Herran jestas, kyllä siitä on jo kaksi vuotta! Mutta niin, en ole hirveästi saanut aikaan, koska synnytys, raskaus ja erkauma ovat estäneet tai ainakin rajoittaneet minua jonkin verran. Olen kuitenkin siinä mielessä tyytyväinen, että henkinen kasvu on ollut huiman suurta. Eräs viisas ihminen sanoi kerran, että urheilijaksi kasvetaan. Olen kasvanut sitä kohti huiman mitan.

Jonkin verran olen oppinut kuuntelemaan kehon viestejä. Sitä, milloin on oikeasti väsynyt. Sitä, miten palautuu ja miten kutakin lihasryhmää käyttää. Panostan ruokaan, lepoon ja muihin elintapoihin kenties enemmän kuin koskaan. Seuraan tiettyjä elimistön tuottamia "analytiikkoja" Polar A370 -mittarin avulla. (Voit lukea täältä.) Ja sitten, kun näitä asioita tunnistaa, on helpompi myös kiinnittää niihin seuraavalla kerralla huomiota eli parantaa.

Tein alkuvuodesta muutaman lupauksen unen ja kahvin juonnin suhteen. Nykyiseen kahvinkulutukseen olen tyytyväinen, se ei enää huitele pilvissä. Uni on edelleen hieman hankala asia, johon en täysin voi vaikuttaa, koska täytyy mennä lapsen mukaan. Viikonloppuisin unta tulee helposti lähemmäs 10 tuntia mutta sen laatu on edelleen heikkoa. Sen huomaa! Olo ei ole niin virkeä kuin kuuden tunnin katkeamattomalla unella.

graffiti
Tää on vaan niin hienoa taidetta!

Lisäksi haasteena on tässä ollut helposti 12-tuntisiksi venyvät työpäivät. Kaikki yhdistettynä tähän kokonaisuuteen tekee sen, että jostain täytyy joustaa. Joten, jos joku raja pitäisi vetää, niin sanoisin sen kulkevan siinä väsyneenä treenaamisessa. Viikkotasolla tavoite on viisi salitreeniä mutta jos esimerkiksi usea huonosti nukuttu yö tulee syystä tai toisesta peräkkäin, tiputan määrää/rankkuusastetta. En siis tingi enää omasta hyvinvoinnista tai terveydestä vaan kevennän treenejä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt onneksi pitkään aikaan.

Kolme kovempaa treeniä on minimi, ja sen takia suoritan niitä usein viikonloppuisin, jolloin kerkeän (yleensä) levätä enemmän eikä päivä kuormitu ajallisesti tai fyysisesti töistä.

Tällaisen paketin ylläpitämiseen ei siis ole pelkästään yhtä vastausta, vaan se koostuu monesta pienestä asiasta. Suunnitelmallisuus on varmasti se tärkein. Täytyy suunnitella päivät niin, että ruokaa on riittävästi, se on oikeanlaista ja se nautitaan tiettynä aikana. Treeneille varataan oma aikansa ja viikko suunnitellaan niin, että treenit onnistuu järkevästi - lepopäiviä unohtamatta.

Betterbodies crop top

Toinen tärkeä paketti on kehonhuolto, jota ei voi laiminlyödä. Siihen puoleen olenkin nyt yrittänyt panostaa ja käynyt hieronnassakin enemmän kuin koko elämäni aikana yhteensä. Ensimmäistä kertaa minulta myös availtiin lihaskalvoja jaloista, ja se jos jokin teki kipeää. Auts! 

Eikö se ole sitten rankkaa? Kysyy todella moni. Noh, ei se ole. Ainakaan sillä tavalla, mitä useat varmasti ajattelevat. Enemmän itse ainakin stressaannun siitä, jos jokin suunniteltu asia muuttuukin arvaamatta ja plan B:n joutuu keksimään nopealla aikataululla.

Onhan arki välillä täynnä valintoja. Mutta toisaalta ne tekemättä jätetyt asiat eivät olisikaan sellaisia, joista saisin itselleni mitään. Se mistä en luista, on tasapainotus niin, että perhe on aina etusijalla. Meillä on aika hyvä tiimi, joten mitään ongelmia ei ole syntynyt. Että kyllä kaikki on ihan suunniteltavissa, jos vain niin haluaa.