11 asiaa minusta

Sain Pikkukylän kasvatti- blogista, Klik! haasteen jo joskus keväällä, jossa pitäisi vastata 11 kysymykseen ja haastaa muita blogeja mukaan. Tässä ne tulee vihdoinkin.
Tekstiä piristämässä meidän koirulit, Pinja, Valma ja Halla, kuvattuna joskus elokuussa. Kuvalaatu vähän kärsi, kun jouduin noukkimaan kuvat facestani, kun en ole omalla koneellani.

1. Lempi blogisi?
Varmaankin Diagnoosi sisustusmania, se on tyyliltään mielestäni paras ja omaa silmää miellyttävä. Casa-X blogissa on omaa ajatuksenkulkuani kuvaavia juttuja ja pystyn hyvin samaistumaan niihin. Molemmissa myös upeita kuvia. Luen eniten sisustusblogeja, joissa kauniit kuvat ovat pääasiassa.


 2. Lapsuuden unelma-ammattisi?
Ihan pienenä halusin johonkin hevosiin liittyvään ammattiin tai sitten teatterimaskeeraajaksi. Yläasteella halusin eläinlääkäriksi, suoritin tet-harjoittelunkin kunnan eläinlääkärillä. Lukiossa tajusin, että arvosanani eivät millään riittäisi eläinlääkikseen pääsemiseen, joten hautasin sen ajatuksen. Vaihtarivuotena halusin lopettaa lukion ja opiskella entisöijäksi, onneksi suoritin lukion loppuun. Sitten päädyin maalarikouluun ja sieltä huonekalurestauroijaksi. Eläimiä ja maalaamista, niitä olen aina rakastanut.

3. Haave, joka haluaisit toteuttaa?
Näitähän olisi vaikka kuinka paljon. Niistä voisi tehdä oman bucket listin. Osa varmaan toteutuu ja osa ei, mutta haaveilu on vaan niin mukavaa.



4. Ärsyttävin piirre itsessäsi?
Tähän olisi varmaan helpompi jonkun läheisen vastata. Ainakin myöhästely.

5. Lempi vuodeaikasi?
Ehdottomasti kesä. Palelen noin 11 kuukautta vuodesta, joten hellekesä on enemmän kuin toivottu minun puolesta. Pidän siitä, kun on valoisaa, lämmintä, ovia voi pitää levällään ulos asti, eikä tarvitse pakkautua paksuihin vaatteisiin aina kun menee ulos. En ole kuitenkaan kova ottamaan aurinkoa, koska palan herkästi, joten vaikka rakastan hellettä, lempipaikkani löytyy puolivarjosta. Syksyssä pidän väreistä ja siitä, että pimeinä iltoina voi hyvällä omallatunnolla koteloitua sohvan nurkaan kutomaan sukkaa. Mutta silti, kylmyys, en tykkää.


6. Mitä harrastat?
Omia töitäni, maalailen ja remppailen vapaa-ajallakin. Varsinkin syksyllä ja talvella neulon. Opettelin villasukan neulomisen vasta toissa talvena ja niitä olen väsäillyt jonkin verran, mutta olen aika hidas neuloja. Eläinten kanssa oleskelu ja hoitaminen on myös mieluisaa ja niiden hoivaaminen tulee minulta luonnostaan. Olen aina viihtynyt enemmän eläinten kuin ihmisten seurassa. Hallan, meidän labradorin kanssa käyn syksyisin sorsametsällä.

Blogien lukemisen voisi varmaan lukea myös harrastukseksi, samoin kuin somessa roikkumisen, jota teen liikaakin. Tykkäilyn voi siis lukea harrastukseksi eli tykkään tykkäillä facessa ja instassa. Luin jutun introverteista ihmisistä, jossa luki, että monille some on mieluisa paikka, koska netissä voi muotoilla sanottavansa huolellisesti. Ymmärrän hyvin. Olen vähän kompelö verbaalisesti, niin tämä pyyhintä-näppäin on aika mukava. 
Harrastan myös astangajoogaa. Siinä oli välillä aika pitkä tauko, mutta nyt taas tämän vuoden puolella lähtenyt hyvin käyntiin. Huomaamattani olen myös alkanut harrastaa yhdistystoimintaa. Olen mukana Kymenlaakson rakennusperinneyhdistys Iisakki ry:n hallituksessa, samoin kuin Kouvolan Ashtanga Yoga ry:ssä.  

7. Mitä leivoit viimeeksi?
Leivon aika harvoin, vaikka pidän siitä todella paljon. Tiedostan sokeriongelmani ja sen takia en voi leipoa usein, koska imuroisin helposti kaikki leipomukset omaan suuhuni. Myöskään pakkaseen on ihan turha tehdä vierasvaraa, koska ne häviävät sieltäkin suht nopeasti. Viimeeksi taisin leipoa ystävänpäiväksi maapähkinävoi-suklaa-keksejä, rasiallinen taisi kestää yhden viikonlopun ja juhannuksena tein juustokakun.


8. Suolainen vai makea?
No todellakin se makea.

9. Paras paikka maailmassa?
Oma koti tai kesämökki.

10. Idolisi?
Oma äitini


11. Miksi olet aloittanut bloggaamaan?
Pidän valokuvaamisesta ja halusin laittaa kuviani johonkin muualle jakoon kuin pelkästään facebookkiin. Blogi on minulle päiväkirja, johon on mukava palata katselemaan omia aikaansaannoksiaan ja huomata, että hei, olenhan minä joskus edes saanut jotain aikaiseksi. Blogeissahan monesti kaunistellaan arkea ja elämää ylipäänsä, mutta ei siinä minusta mitään väärää ole. Todennäköisesti kaikki tietävät, ettei kenelläkään aina niin ruusuista ole. Enkä minäkään halua blogiini avautua välttämättä ikävistä asioista, vaan pitää sen positiivisena. Se toimii itsellekin piristeenä silloin, kun seilataan syvissä vesissä.  
Yksi syy bloggauksen aloitukseen oli siivous. Ajattelin, että alkaisin siivoamaan useammin, kun laitan kuvia kodistamme nettiin. No onko niitä kotikuvia ollut paljoakaan, no ei ole. ;) Olen maailman laiskin siivoaja. Koitan ryhdistäytyä tässä asiassa, siis kodin kuvaamisessa, en siivoamisessa. 


Haastan mukaan Kälyseni blogin, harmaapuutalo.blogspot.fi Siellä voi ihastella kaunista lapsiperheen arkea ja komeita leipomuksia.
Laitetaan samat kysymykset jakoon.