Pääsiäinen

 


Pääsiäinen on mielestäni mukavan leppoisa juhlapyhä. Minulla ei ole pääsiäiseen liittyviä traditioita, joten turhaa stressiä sen suunnitelmista ei ole. Olen parina viime pääsiäisenä ottanut ajan taulun maalaamiselle, mutta nyt ei sellaista inspiraatiota tullut, joten pääsiäinen kului muissa merkeissä. Kuten yläkuvasta näkyy yritin kasvattaa herneitä pääsiäiseksi, mutta eivät ihan kerenneet kasvaa kauniiseen mittaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pihalla lumet ovat sulaneet jo kokonaan, ainoastaan metsässä varjoisilla paikoilla on lunta jäljellä. 

 

 

 

 

 

 

Aloitin pääsiäisen vieton hakemalla Hallan kanssa pajunkissoja kotiin ja samalla kävin ihastelemassa ja kuvaamassa pari viikkoa sitten syntyneitä possuja tarhalla. Martta oli pyöräyttänyt viisi suloista palleroa. <3


Pitkäperjantaina tehtiin maalaushommia Villelän puolella naapurissa. Remontti alkaa olla hyvällä mallilla, kunhan vaan jaksetaan sutia paikkoja valmiiksi asti. Lauantaina kävin Pikkuveikan ja Minikälysen kanssa Lappeenrannassa BoulderSaimaan tiloissa kiipeilemässä. Innostuin kiipeilystä, kun kiipeilyä enemmänkin harrastava Pikkuveikkani vei minut kokeilemaan boulderointia Kouvolan K7- kiipeilyluolaan pari viikkoa sitten. 

Boulderoinnissa kiipeillään ilman valjaita ja korkeimmat seinät ovat hieman yli 4 metrisiä ja alla on puolen metrin paksuinen patja, johon on turvallista pyllähtää. Kiipeily oli todella kivaa ja sopivan rankkaa. Kädet olivat kiipeilyn jälkeen saman tuntuiset, kuin olisi sitonut verhoilujoustimia koko päivän. Lappeenrannan tilat olivat paljon isommat kuin Kouvolan ja aloittelijoille oli enemmän sopivampia ratoja. Voisivat Kouvolan K7:ssa panostaa enemmän aloittelijoiden ratoihin, kun ne eivät kuitenkaan vie tilaa muilta radoilta, kun eri väreillä merkattuja ratoja voi tehdä päällekkäin samalle linjalle. Tätä lajia taidan jatkossakin harrastella, sen verran apinan vikaa minustakin löytyy. :)

 

 

 

 

 

 

Sunnuntaina startattiin Riistapolku-kausi Pikkuveikan kanssa. Riistapolku-kilpailuja järjestävät eri metsästysseurat aina näin keväisin. Niissä kierretään muutaman kilometrin pituisen metsäreitin läpi, jonka varrelta löytyy eri rastipisteitä, joissa ammutaan liikkuvia tai paikallaan olevia, useimmiten metsälinnun muotoisia tauluja. Pisteet kerätään osumien mukaan ja pistekortti palautetaan kierroksen jälkeen järjestäjille. Riistapolku on mielestäni mukavaa ajanvietettä ja vaikka itsehän en kovin paljon ampumista harrasta, niin useimmitenhan noihin kisoihin tulee lähdettyä harjoittelematta luottaen lähinnä isältä saatuihin hyviin ammunta-geeneihin. Naisten sarjassa kun ei yleensä ole kauhean montaa osanottajaa, niin useinmiten olen päässyt ihan palkintosijoille asti ja enkä edes viimeisten joukossa. Nyt olin kolmentena siinä vaiheessa, kun lähdettiin kisoista pois, joten jäi epäselväksi pääsinkö lopulta palkintosijoille asti. Mutta kyllä yleensä joku tuttu on sieltä aina palkinnon kotiin asti heittänyt, jos sellainen on tullut. 

 

 

 

Sunnuntaina illemmalla käytiin vielä kyläilemässä Ihanan miehen siskon luona vauvaa katsomassa ja anoppilassa kahvittelemassa. Tänään olin suunnitellut kovasti hyödyllistä tekemistä, mutta kevät-urvahdus sai valtaansa, enkä ole saanut oikein mitään aikaiseksi, mutta ehkä se ei haittaa. Oli kuitenkin mukava pääsiäinen kaikin puolin. 

 

Nythän se lupasi lämmintä viikkoa, joten ei muuta kun kevättä kohti.