Strutsitilalla Elimäellä

Isoveikkani lapset ovat tämän viikkoa mummolassa hoidossa täällä maalla. Olimme sopineet, että lapset ovat minulla hoidossa torstain, kun mummolla oli sovittu retkipäivä Kotkan Sapokkaan. Likka 6v oli hinkunut minun luokse yökylään jo jonkin aikaa, joten hän tuli meille jo keskiviikko-iltana. Mahduimme hyvin nukkumaan meidän evakkokämpässä, koska Ihanamies oli yövuorossa, joten sänky oli kokonaan meidän. Torstai-aamuna haimme Jätkä 5v;n mummolasta, hoidimme kanat, kävimme uittamassa Halla-koiraa ja keräsin lapsityövoimalla myös hieman kuusenkerkkiä. Kun kello näytti jo ruoka-aikaa lähdimme oikein ulos syömään, jonka jälkeen suuntasimme Lakiasuolle, jossa sijaitsee Laurilan Strutsitila.

Strutsitila on auki kesäaikaan klo 11-17 kaikkina päivinä paitsi maanantaisin. Tutustumiskäynnin hintakaan ei päätä huimaa, 3 € aikuisilta ja 2 € lapsilta. Tilalle on helppo löytää, vain muutama kilometri 6-tieltä, siinä Elimäen ja Korian välissä. Tilan kotisivut löytyy täältä, www.strutsitila.net ja facebookissa on myös omat sivut.

Lapset ja minä odotimme into piukeana strutsien (onpa harvinaisen vaikea sana kirjoittaa) näkemistä ja olihan ne näyttäviä. Aivan järkyttävän suuria! Tilan emäntä Outi Johansson tuli esittelemään ja kertomaan meille heidän strutseistaan. Nämä ensimmäisissä kuvissa olevat ovat noin vuoden ikäisiä ja niiden värityksestä ei vielä pysty sanomaan kumpaa sukupuolta ne ovat. Alemmissa kuvissa olevat on jo aikuisia ja niiden sukupuolen erottaa siitä, että urokset ovat mustia ja naaraat harmaita. Aivan kuin muillakin linnuilla, pojat ne koreilee ja tytöt ovat vaatimattomampia. 

Kädestä lintuja ei uskaltanut ruokkia, olisi varmaan sormet lähteneet voimakkaan nokan mukana. Emäntä näytti Jätkälle kuinka ruohoa voi nyhtää ja laittaa kivetyksen päälle josta linnut voivat sitä mupeltaa. Siitä innostuneena Jätkä ruokkikin hyvän tovin nuoria lintuja.

Osa vanhemmista linnuista on munan tuotannossa ja näitä nuorempia sitten menee lihaksi. Tilalta voi suoraan ostaa strutsin lihaa ja esimerkiksi strutsi-lihiksiä. Sellaisen taisin maistaa jossain messuilla joskus ja hyvää oli.

Tilalta löytyy myös paljon suomenlampaita. Tämä porukka karitsoineen märehtivät pihalla ja loput lampaat olivat sisällä navetan pihatossa. Lampaat oli keritty juuri keväällä, joten kauhean paksua villapeitettä niillä ei ollut ja mukavampihan se kesällä lyhyellä villalla onkin viipottaa menemään. Tuli taas kauhea villa-himo. Alpakat vieläkin mietteissä ja suunnitteilla, ehkä nyt sitten vaikka uuden kodin rakentamisen jälkeen ja miksei vaikka lampaitakin, jos oikein villiksi heittäytyisi. Sisäinen hullu-eläin-nainen nostaa aina päätään tälläisillä reissuilla.

Tilalla kasvatetaan myös pajua, josta Outi tekee pajukoristeita myyntiin. Iskin silmäni tähän elävään paju-aitaan, joka oli strutsi-aitauksen vieressä. 

Vanhaan aittaan oli tehty tilapuoti, jossa oli koriste- ja tarve-esineitä myynnissä. Himoitsin noita kauniita lampaan taljoja itselleni. Lapset saivat valita jotain ostettavaa itselleen. Likka valitsi pari isoa strutsin sulkaa, yllättäen pinkin ja valkoisen ja Jätkä iski silmänsä strutsin munaan. Hän tykkää valtavasti dinosauruksista, joten munahan melkein näytti dinon munalta. Mietittiin vaan, että mitäköhän sanomista kotona tulee, jos munasta kuoriutuukin oikea strutsi? 

Likan lemppari-eläimeksi valikoitui tämä karjalan karhukoira, jonka luona hän viettikin pitkän tovin rapsutellen.

Testattiin myös, että pääseekö sulilla lentoon asti. Melkein.. 

Kotimatkalla pysähtyimme Mustilan Arboretumin vieressä olevaan taide-kahvilaan Piika ja Renkiin. Vilkaisimme nopeasti yläkerran kesäkuun taidenäyttelyn, jossa oli Tuula Horbach-Puhakan ja Leena Pousin kauniita akvarelleja ja keramiikkaa. Kahvila ja vintin galleria on mielestäni todella viihtyisät, niin yritän ainakin pari kertaa kesässä käydä siellä katsomassa vaihtuvia näyttelyitä, eikä kahvilan todella hyvät leivonnaiset tee vierailuista yhtään kamalampia. ;)

Jos Kouvolan alueella pitäisi keksiä jotain kivaa tekemistä vaikka lasten kanssa, niin voin suositella näitä ja Arboretum-visiitti vielä siihen kylkeen. Nyt on alppiruusut juuri kukassaan. Oman kylän palveluita on aina mukava kehua, eikä turhaan. Vaikka pieni kylä Elimäki onkin, niin täältä löytyy kyllä aika paljon retkikohteita. Visit Elimäki vaan.