Tapaus oksalakka- Kuinka valmistat itse oksalakkaa

Halusimme talomme sisäkattopaneelit puuvalmiina. Oikeastaan ihan sen takia, että melkein kaikki valmiiksi maalatut tai pohjamaalatut kattopaneelit ovat maalattu pääsääntöisesti jollain akrylaattipohjaisella maalilla. Hengittävää rakennetta kun haetaan niin, välttelemme muovisia tuotteita. Paneeliksi valikoitui halpa perus mökkipaneeli. Oksiahan näissä riittää, joten jonkinlainen oksalakkaus tarvittiin. Vanhaan aikaan oksalakka valmistettiin itse, mutta nykyään sitä on saanut kaupasta valmiinakin. Sprii-pohjaisena sen tuoksu on aika valtaisa ja koska suurin osa kaikista maaleista on nykyään saatavilla myös vesiohenteisena, löytyi myös oksalakkaa sellaisena. Tai ainakin tähän päivään asti. Minulla oli varastossa pari vajaata purkkia tätä vesiohenteista oksalakkaa. Olen usein melko skeptinen uusista maalituotteista, joista on tehty vesiohenteinen versio. Jotkut tosin ovat parempia, kuin liuotinohenteiset, mutta jotkut melko kuraa. Vesiohenteista oksalakkaa olin ehtinyt käyttämään muutamia kertoja, mutta ainakin naapurissa Pikkuveikan remontissa uusien kattopaneelien oksat pelmahtivat parissa vuodessa kattomaalin läpi ikävinä läikkinä.

No ei ollut tästä tuotteesta kauheita odotuksia, mutta kun sitä varastossa vielä oli niin käytin ne loppuun. Kun lakka viimein loppui ollessani puolessa välissä ensimmäistä paneelipinoa, lähdin maalikauppaan kyselemään, että mitäs löytyisi. Maalikauppiaani ilmoitti, ettei isommat maalitehtaat enää edes valmista kyseistä vesiohenteista oksalakkaa, kun siitä on tullut niin paljon reklamaatiota. Vanhaa spriiohenteistakaan ei taida olla kuin joissain perinnerakentamiskaupoissa, mutta kauppias vihjaisi Ilves- merkkisestä oksalakasta, jota löytyi honkkari-kaupasta. Kävin vilkaisemassa tämän kyseisen putellin, mutta totesin sen olevan jokin alkydipohjainen valkoinen lakka, joten jätin sen kauppaan. Ehkä nuo vesiohenteiset purkinpohjat olivat jo ihan tarpeeksi ei-perinnerakentamissuuntaista lakkaa, joten päätin askarrella oksalakan itse. Nopealla laskutoimituksella, halvin löytämäni sellakka-hiutale + sinol, tulivat joka tapauksessa halvemmaksi kuin valmis lakka. 

Mitäs tämä sellakka sitten oikein on? 

"Sellakkaa valmistetaan Kaakkois-Aasian ja Intian itäisten osien alueella elävän lakkakirvan munakotiloiden suojaksi erittämästä aineesta. Sellakan värisävy vaihtelee vaalean kellertävästä punaiseen.
Sellakkaa käytetään pintakäsittelyyn, esimerkiksi puleerauspinnan tekemisessä, oksalakkana ja eristyslakkana läpivärjäytymien estämiseksi, sekä fiksatiivin valmistamiseen." -Kymin Palokärki

Sellakka on vanha, pitkään käytössä ollut lakka, jolla on tehty mm. korkeakiiltoisia puleerattuja pintoja huonekaluihin ja sitä voi myös tosiaan käyttää oksalakkana ja olen käyttänyt sitä myös vanhojen ikkunoiden kunnostuksessa kittiuran eristelakkana ennen lasien kittausta. Sitä myydään pääasiallisesti tuollaisina kauniin kimaltelevina hiutaleita eri sävyisinä ja laatuisina. Omiin oksalakkoihina käytin nyt Wanha Wiljamista ostamaani lemon sellakkaa ja sinolia. Joskus olen tehnyt sellakan myös etasoliin, joka korkealaatuisempana toimii paremmin huonekalujen lakkauksessa. Mutta tähän tarkoitukseen halpa sinol toimii oikein hyvin.

Oksalakan valmistukseen tarvitset:

  • Tarpeeksi ison kannellisen lasipurkin
  • Sellakkahiutaleita
  • Sinolia
  • Keittiövaa´an 
  • Sekoitustikun
  • Jotain siivilöintiin (valmis suodatin, harso, kangas jne)

Punnitse lasipurkkiin 300g hiutaleita. Jos hiutaleet ovat todella isoja ja haluat niiden sulan nopeasti, hiutaleet voidaan jauhaa pienemmiksi. Kaada päälle 1 litra Sinolia. Sulje purkki, ja ravistele, jotta sinol ja hiutaleet sekoittuvat. Anna seisoa ja tekeytyä vuorokausi. Välillä purkkia voi käydä ravistelemassa. Kun hiutaleet ovat sulaneet, lakka siivilöidään, jolloin mahdolliset sulamattomat hiutaleet ja roskat eivät jää lakkaan. Nyt lakka on käyttövalmista oksalakkaa. Jos sitä käyttäisi huonekalujen lakkaukseen sitä tulisi ohentaa vielä lisää. 

 

Töpöttelin oksien kohdat siveltimellä kahteen kertaan, jotta niihin saisi tarpeeksi suojaavan kerroksen. Sellakka kuivuu todella nopeasti, niin uudelleen lakkaus oli aika nopeaa hommaa. Jotkut lakkaavat paneelit myös kokonaan, varsinkin jos oksia on todella paljon. Onhan näissä tosiaan hommaa, kun tämän jälkeen vielä pohjamaalaan nämä kertaalleen ja asennettuna vielä pintamaalaus kahteen kertaan, jotta peittää varmasti. Mutta siitä sitten vielä kokonaan oma postaus, joka on tehty Uulan kanssa yhteistyönä. 

Siveltimen voi pestä lakkauksen jälkeen sinolilla tai sitten tekee kuten minä, että jättää kuivumaan ja seuraavalla kerralla, kun lakkaa niin laittaa siveltimen sulamaan tarpeeksi ajoissa lakka-astiaan ja sitten se on taas käyttökuosissa. Huonekalulakkauksessa käytän hienompia oravankarvasiveltimiä sellakan kanssa, mutta tähän hommaan soveltuu hyvin joku peruspensseli.

Sittten vain toivotaan, että oksien läpilyönnit pysyvät poissa. Vesiohenteisella oksalakalla lakatut paneelit olen henkisesti valmistautunut maalaamaan joskus lähitulevaisuudessa uudelleen, mutta onneksi niitä ei tullut paljoa. Koska muutenhan näitä paneeleja kyllä riittää. Yläkuvassa taitaa olla joku neljäsosa kaikista kattopaneeleista, joten rannesuojat tulevat tarpeeseen.