Tällänen mie olen, ihan omana itsenäni!

Opintoihini liittyvällä kurssilla pääsin osallistumaan persoonallisuustestiin, jossa määriteltiin persoonallisuuteni perustaa neljällä eri ulottuvuudella. Testin tuloksista löysin hyvin itseni. Nyt tiedostan mm. olevani havainnoiva tyyppi, joka pitää joustavasta ja spontaanista elämäntavasta.

Tiedän ahdistuvani mavin tukihakemuksen täyttämisestä tai papereiden arkistoinnista. Helpottava tieto on se, että se on minulle ja luonteelleni ominaista. Voin pyrkiä muuttamaan käyttäytymistäni ja sopeutua tilanteeseen, jos on tarpeen (niin kuin usein on). Kun oppii ymmärtämään paremmin itseään, on myös helpompi toimia muiden kanssa. Ihmiset käyttäytyvät omien motiiviensa mukaan. Vuosien ja elämänkokemuksen karttuessa ryhtyy kuitenkin huomaamaan, että kaikkeen ei tarvitse tai kannata mukautua. 

On onnea päästä toteuttamaan omia vahvuuksia, heikkouksiin takertuminen myrkyttää mielen. Oman persoonan ymmärtäminen ja itseen tutustuminen on mielenkiintoinen matka. Aina ei ole kivaa, sen tietää jokainen. Olen huomannut, että tiedostaessani omat heikkouteni ja vahvuuteni suhtautuminen ärsyttäviin asioihin on muuttunut. Ollessani minulle ei niin omalla alueella, tiedän että tämä nyt ei ole ihan minun juttuni, omat intressit ovat muualla. Voin kuitenkin sietää tilannetta, koska oma onneni on toisaalla.

Vuosi sitten en vielä kirjoittanut blogia. Ajatus omien tekstien jakamisesta tuntui kiinnostavalta, mutta itsekritiikki torppasi ajatukset blogin perustamisesta. Ensimmäisen postaukseni tein 30.3. silloin jännitti ja hermostutti. Mielessä pyöri ajatuksia, mitä jos joku lukee tekstejäni tai mitä jos kukaan ei lue tekstejäni…

Katselin vanhoja kirjoituksiani ja huomaan, että alkujännityksen jälkeen olen saanut bloggaamisesta innostavan harrastuksen. Omien ajatusten kirjoittaminen on kivaa. Samalla oppii tuntemaan itseään. Itsekritiikkini on laskenut, enkä enää mieti mitä muut mahtavat ajatella. Tällänen mie olen, ihan omana itsenäni!