Toivon tiellä, osa 2 - lapsuus- ja nuoruusmuistoja

 

Löysin unohduksissa olleen tätini kokoaman Toivon tiellä muistelmateoksen, joka sisältää pappani Toivon muistelmia Kirvusta, sodasta ja evakkomatkoilta. Sain luvan jakaa tarinoita blogissani. Toisessa lainauksessa Toivo muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan.

Lapsuus- ja nuoruusmuistoja

Mieleen on erikoisesti jäänyt, kun pyhäkoulureissulla oltiin kavereiden kanssa kuurupiiloa. Siinä tuli nuohotuksi talon heinä- ja olkisuojat, navetanvintit ja kalustovajat. Kesällä pelattiin pallo- ja pilppupelejä. Naapurissa oli saman ikäisiä poikia, ja ainahan touhua riitti.

Kansakoulun aloitin syksyllä 1917, kesällä olin täyttänyt 10 vuotta. Kävin kirkonkylän koulua ja matkaa sinne kertyi neljä kilometriä. Koulussa oli kaikkiaan vähän yli sata oppilasta. Suoritin silloisen koulun oppimäärän normaalisti eli osasto (=luokka) aina vuodessa ja sain päästötodistuksen 14.5.1921. Samaan aikaan koulunsa aloittaneista pojista 4-5 poikaa joutui käymään vuoden kauemmin koska olivat jääneet luokalle.

Mieliaineitani olivat; laskento, historia ja maantieto, kun taas piirustuksesta ja laulusta en pitänyt. Kerran sain suorittaa piirustusta jälki-istunnossakin. Laulunumero oli yleensä 5 kun pidin suuni kiinni enkä laulanut, mutta kerran sitten jouduin laulamaan ja numero laski heti neloseen. Muut numerot olivat 6-8 paikkeilla (Päästötodistuksessa ovat arvosanat näköjään selvästi paremmat…kirjoittajan huomio:)

Lapsuuteni aikana, ollessani 10-11 –vuotias sodittiin Suomessa. Siitä sodasta käytettiin monta nimeä; vapaussota, veljessota ja punaisten ja valkoisten välinen sota. Sota kesti marraskuusta 1917 kevääseen 1918 huhti-toukokuun vaihteeseen. Kotipitäjässäni Kirvussa ei ollut taisteluja, mutta kova ampumisen pamina kuului Antrean suunnalta. Siellä kuului olevan kovia taisteluja, samoin toisessa naapuri-pitäjässä Jääskessä.

Nykykielellä samottuna silloinen sota oli Suomen oikeiston ja vasemmiston välinen taistelu. Siihen aikaan ei Suomessa ollut sotaväkeä eikä armeijaa. Oli suojeluskunta, vapaaehtoinen järjestö, johon kuuluivat valtaosaltaan maalaiset ja jotka muodostivat oikeiston joukot eli ”valkoiset”. Työväestö muodosti ”punaisten” joukot. Paljon kuului olleen sellaisiakin tapauksia, että samasta talosta oli miehiä sekä punaisten, että valkoisten puolella. Punaisia autettiin Venäjältä käsin, heille toimitettiin sotatarvikkeita ja keväällä miehiäkin. Valkoisten puolelle tuli suuri apu kevätpuolella, kun Saksassa 3-4 vuotta sotataitoa oppimassa olleet jääkärit palasivat kotimaahan. He olivat menneet Suomesta salateitse sinne sotataitoa oppimaan ja olleet saksalaisten koulutettavina. He olivat olleet mukana 1. Maailmansodan rintamilla. Heidän miesmäärästä en tarkemmin tiedä, mutta heitä lienee ollut lähes 1500 miestä. Tultuaan he ottivat johdon käsiinsä valkoisten puolella, ja sota saatiin päätökseen kevään ja kesän taitteessa valkoisten voittoon. Sen jälkeen nämä Saksassa opin saaneet olivat suuressa määrin armeijamme ylimpinä upseereina. (Suomen itsenäisyysjulistus 6.12.2017)