Jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia...

Ootteko koskaan miettiny mistä tulee tai miten on syntyny ne kaikki Suomessakin käytetyt sanonnat? Mä olen ja useasti. Jotkut on toki sellaisia jotka pystyy päättelemään ja keksimään niille ehkä ihan loogisenkin selityksen, mutta joillekkin taas ei. Mä käytän niitä joskus ja ihan siksi, että ne on niin hauskoja, kuten "kusee ku palokunnan hevonen" tai "sylkee ku sulhaspojan mulkku" ja joskus ärsyttäviäkin, kuten "kyllä routa porsaan kotiin ajaa" tai "se koira älähtää johon kalikka kalahtaa". Sanonnat rikastuttaa kieltä ja tuo siihen hauskoja viboja.
 

Uusia sanontoja syntyy koko ajan ja osa vanhojen kustannuksella, kuten:

-Kahden aina kallihimpi

-Viina on viisaiden luoma

Tai uusia:

- Ei pysty, liian hapokasta

-Elämä on ihmisen parasta aikaa

- Kaikki spotit päällä

Ei oo kaikki muumit laaksossa

-Aikuisten oikeesti

- olla ihan mehuissaan

"Tulee vettä kun Esterin perseestä"

 

 Sanonta on lähtöisin Saimaalla seilanneesta Esteri-nimisestä siipiratasaluksesta joka sylki vettä laivan perästä.

"Moni kakku päältä kaunis"

Kalevalan Kullervo tarkasteli eväskontista ottamaansa leipää ja lausui enteellisesti:
 Moni kakku päältä kaunis, kuoralta kovin sileä, vaan on silkoa sisässä, akanoita alla kuoren. Kalevala 33:77-80

"Joka vitsaa säästää se lastaan vihaa"
Nykypäivänä tolla sanonnan kirjaimellisella toteutuksella taitaa linnareissu odottaa, mutta sanomasta olen kyllä samaa mieltä.

Näitähän ois vaikka kuinka paljon ja menis päivä nopeesti kun alkais selvittelemään mistä mikäkin on saanut alkunsa. Mitkä on sun yleisemmin käytössä olevat sanonnat vai käyttääkö kukaan niitä enää kovinkaan paljoa? Urheiluselostajat tuntuvat niistä ainakin tykkäävän.

Kuha nyt kirjottelin ;)