Mopokisat

 

Kappas, syyskuu! Uskomatonta miten nopeasti kesä ja kuukaudet ovat hujahtaneet. Ilman kummempia selityksiä en vaan ole yksinkertaisesti jaksanut päivittää blogia vaikka kaikenlaista kirjoittamisen arvoista onkin kesään mahtunut. Tänään ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja aktivoitua.

Muutama viikko sitten ilmassa oli pärinää, bensan katkua, lentävää hiekkaa ja porottavaa aurinkoa. Kaverini pyysi minua kanssaan edustamaan Nakiksen kissoja (Nakatappi baari Haminassa) mopokisoihin ja innoissani suostuin vaikka en oikeastaan tiennyt mihin olin lupautunut. Kisapäivän lähestyessä alkoi jännitys kasvaa ja hiukan hermostuttaa. Ajatus siitä, että kaadun ja nolaan itseni oli aika huolestuttava. Mopolla olin ajanut viimeksi lähemmäs 15 vuotta sitten joten ihan tuoreessa muistissa ei vauhdin huuma ollut.

Kisapäivä koitti ja saavuimme jo hyvissä ajoin Kymin lentokentälle testaamaan mopoa. Kisapelinä meillä oli vaaleanpunainen automaattivaihteinen pappatunturi jossa oli asianmukaiset karvahärpäkkeet viritettynä. Harjoituskierrokset menivät melkoisen huomiota herättävästi sillä ajoin liian kovaa useaan kurviin ja yhdessä jysäytinkin päin rengaspinoja sillä seurauksella, että renkaat lensivät radan seinävalleja päin, tulipahan siinä samalla testattua maksiminopeus siihen kurviin (tästä muuten muistoksi syntyi mm. aika mojova mustelma reiteen). 

Pitkäksihän se menee

Virallinen kisa meni seuraavasti; jokaisessa joukkueessa oli kolme ajajaa ja jokainen ajaja ajoi rataa kaksi kierrosta. Ajajaa vaihdettiin aina maalialueella ns. lennosta. Joukkueen ensimmäiset ajajat lähetettiin maaliviivalta samaan aikaan. Joukkueita oli naistensarjassa yhteensä kuusi. Meillä Henna aloitti räväkästi ja kiilasi heti kärkeen. Hän piti johtopaikkaa omat kaksi kierrostaan. Seuraavana ajajana olin minä, vaihto sujui hyvin ja sain pidettyä keulapaikan. Jyrkässä kurvissa vedin kuitenkin hieman liian pitkäksi ja mankikuski pääsi minusta ohi. Voi prkl, ärräpäät lenteli kypärän sisällä! Äkkiä perään ja seuraavassa kurvissa hän teki minun onnekseni virheen ja kaatusi kuitenkin sillä seurauksella, että ajoin miltein hänen ylitseen. Sauma ohitukseen tuli helpolla. Pääsin hänestä turvallisesti ohi ja sain pidettyä johtopaikan seuraavaan vaihtoon. Paula veti omat kaksi kierrosta kärjessä ja liiti ensimmäisenä maaliin. Voitettiin! Huippu fiilis!!! Huippu hauskaa!! 

Nakiksen kissat

Adrenaliini syöksy oli valtava ja kädet tärisi vielä pitkän aikaa kisan jälkeen. Pokaalikin saatiin, mutta se meni Nakatappiin. Siellä sitä voi käydä kurkkaamassa jos sattuu kulmilla pyörimään. Toivottavasti pääsen seuraavaksi päristelemään talvella järjestettäviin mopokisoihin Haminan Bastioniin. 

Alla linkki pärisevään mopovideoon.
https://www.youtube.com/watch?v=XAtc7NpJe9E

Jos koit postauksen lukemisen arvoiseksi niin painathan tekstin alla olevaa tähteä. -Kiitos! <3

-Tulppaanityttö