Miten tässä taas kävi näin? - Muutto

Tämä asunto on meille viiden vuoden aikana viides, muuttaa olemme saaneet siis enemmän kuin tarpeeksi! Olimmekin pyhästi vannoneet ettemme muuta enää kertaakaan, ainoastaan uuteen omaan kotiin sen valmistuttua. Mutta tässä sitä taas ollaan; pakkaamassa tavaroita. Miksi ihmeessä?

Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän kodin olisi pitänyt valmistua ennen vanhimman lapsen esikoulua, jotta saisimme rauhoittua uuteen ympäristöön ennen erilaisen arjen alkamista. Aikatalu on kuitenkin venynyt ja tajusimmekin, että meidän tuleva pieni eskarilainen ehtii käydä esikoulua ainakin puoli lukukautta ennen talon valmistumista. Emme missään nimessä halua, että hän joutuu vaihtamaan koulua kesken lukuvuoden, eli hän aloittaa tulevan kodin lähellä koulussa eikä täällä. Se taas tarkoittaisi sitä, että minun olisi kuskattava esikoinen joka aamu täältä koululle ja iltapäivällä takaisin (kaksi pienempää mukanani) meille kaikille aika työläs matka. Ilman ruuhkiakin lapset joutuisivat istumaan vähintään tunnin päivässä autossa näiden ajojen vuoksi, eikä se kuulosta kenellekään kovin hauskalta. Etenkin kun väli harvoin on ruuhkaton ja matkoihin menisi varmasti todellisuudessa vielä kauemmin. Siihen lisäksi tietysti kaikki muu ajo tontille ja takaisin, huh.

 

Olemme tontin ostamisen jälkeen kyllä punninneet muuttoa lähemmäs raksaa muutenkin, mutta aina tulleet siihen tulokseen, että jaksamme kyllä hoitaa sen täältä käsin. Emme ole olleet valmiita näkemään niin isoa vaivaa sen vuoksi, että meidän olisi helpompaa asua lähempänä. Kuten varmasti kaikki vanhemmat tietävät, lapsensa eteen sitä tekee mitä tahansa eikä tästä enää juuri keskusteltu sen jälkeen, kun tajusimme miten kova työ eskarilaiselle tuon matkan kulkeminen olisi sen kaiken muun uuden oppimisen rinnalla.

Vaikka muutto ei ihan pikku juttu olekaan, olemme nyt tyytyväisiä että päädyimme lopulta siihen. Uusi asunto on sopivasti puolivälissä koulua ja meidän raksaa, molempiin voi vaikka pyöräillä lasten kanssa. Asunto on tätä isompi paritalo, jossa on monta kaipaamaamme juttua, kuten pieni kodinhoitohuone, erillinen wc sekä oma piha! En malta odottaa sitä, miten paljon ulkoilu helpottuukaan! Meille kaikille on myös ihan hyvä päästä tutustumaan uusiin ympyröihin jo valmiiksi, sitten ympäristö neuvoloineen on tuttu, kun muutamme lopulta siihen omaan kotiin. Jatkossa myöskään tontilla urakoiva mies ja muut eivät ole reppueväiden ja ABC:n varassa, vaan voivat helposti käydä meillä syömässä.

 

Tämä muutto on loppujen lopuksi monelta kannalta ajateltuna hyvä juttu! Lapset odottavat innoissaan sitä, että saavat leikkiä omalla pihalla ja paistaa asunnon takassa makkaraa. Ei siis auta kuin taas kääriä hihat ja jatkaa hommia, tämän asunnon on oltava tyhjä jo loppukuusta. Onneksi meille on kertynyt muutoista rutkasti kokemusta, joten tiedämme melko tarkoin, miten tämä kannattaa hoitaa, haha. Rentoa viikonloppua sinulle! Minä jään odottamaan välittäjää, joka tulee hakemaan avaimet ja sopimaan näyttöaikoja tähän asuntoon.

-Reetta