Täällä ollaan vielä!

Moi vaan!

Näinköhän allekirjoittaneella on enää lukijoita? Elämä on vienyt niin sanotusti mukanaan ja viimeisin kirjoitus on kesäkuulta! Olen tässä välissä käynyt sellaista joopas eipäs -väittelyä mielessäni siitä, kannattaako blogia ylipäätään pitää, jos sinne ei ehdi kirjoittamaan. Päätin nyt vielä, että kannattaa. Elämäntilanteet muuttuvat, ja blogi saa elää siinä mukana välillä hiljaisemmin ja välillä aktiivisemmin. Näin.

No mitäpä tässä välissä on sitten tapahtunut? Yksinkertaisesti kesä tuli ja kesä meni, niin etten huomannutkaan. Kerrotaan nyt ensin vaikka meidän karvaisista perheenjäsenistä. Alkuvuodesta meille siis muutti aikuinen löytökissa Hönö, joka oli meille tullessaan hyvin sairas (oli suutulehdusta, astmaa, virtsatulehdusta, kasvainepäily jne). Hönö saatiin kuitenkin ihmeen kaupalla kuntoon, mutta vaikutti  vielä tervehtymisen jälkeenkin toisinaan hieman apaattiselta. Päätettiin hankkia Hönölle kaveri, ja kesällä meille muutti peloton pieni kissanpentu Armas. Hönö otti Armaksen vastaan heti rakkaudella ja olisi jo ensitapaamisella halunnut pestä vierastamistaan sähisevän pikkuisen puhtaaksi. Vain vuorokaudessa pojista tuli kuin veljekset, jotka peseytyvät, nukkuvat, painivat ja juoksevat kotimme matot hyvin tehokkaasti ruttuun yhdessä.

Armas tuli meille Eläinkoti Pesältä, missä on muuten tälläkin hetkellä paljon kotia etsiviä ihanuuksia - myös pentuja. Asiaan voi tutustua tarkemmin Lappeenrannan seudun eläinsuojeluyhdistyksen verkkosivuilla TÄÄLLÄ.

Sitten ajankohtaisempiin kuulumisiin. Nyt syksyllä lapset tekivät meille vanhemmille sellaisen kivan pikkujekun, että koko asunto on tällä hetkellä täyden remontin alla. Joudutaan vaihtamaan lattiat, jokunen kyprokkiseinä ja tapetti, listat, yksi vaatekaappi ja muuta "pientä". Sen spesifimmin en nyt tässä mene itse "onnettomuuteen", mutta sen sanon, että onneksi on olemassa vakuutukset. Nyt jos jollain ei vielä ole laajaa kotivakuutusta, niin kipinkapin ottamaan! Ikinä ei voi tietää, mitä tapahtuu.

Arjen pyörittäminen remontin keskellä on ollut oma haasteensa, mutta kaikkeen tottuu - siihenkin, että asutaan sänkyinemme olohuoneessa. Onneksi pölyisin vaihe on ohitse, ja nyt voimme jatkaa remonttia hieman kiireettömämmällä aikataululla. Jouluun mennessä pitäisi tulla täysin valmista. Sisustusrintamalla on luvassa siis todellakin uutta, sillä lattian väri on muuttunut täysin ja seiniinkiin laitetaan nyt sitten kertaheitolla vähän uutta. Työsarkaa vielä on, mutta lopussa kiitos seisoo!

Tässä teille vielä (paljon) kuvia hiljaiselon ajalta sekä lähipäiviltä.

Ihanaa syksyä itse kullekin - terkuin Kiitu!

Parvekkeelta kuvattu <3
Kuvan ihana viikuna valitettavasti kuoli vihannespunkkiepidemian myötä muutaman muun huonekasvin mukana.
Täällä on vähän rohkaistuttu värien käyttöön.
Uutta lattiaa
Upea Kehrä-maljakko löytyi kesällä Kampin kirppikseltä Helsingistä. Kuvassa näkyvät Humppilat ovat myös kirppislöytöjä ihan täältä kotikaupungista.
Uutta lattiaa <3