6 hyvää syytä rakastaa syksyä

Kirjoitin jo aikaisemmin olevani aika hykerryksissäni siitä, että syksy saapuu. Syksy on jo kauan kilpaillut talven kanssa suosikkivuodenajan paikasta ja joka vuosi odotan noiden molempien saapumista innokkaana. Miksi sitten rakastan niin kovasti syksyä? Syitä on monia:

 Ruska

Vaikka pidänkin kovasti koivunlehtien raikkaankirpeästä vihreästä, en jaksa siitä ihan kamalan kauaa innostua. Asuin lapsena talossa, jonka pihalla kasvoi kaksi suurta vaahteraa ja sain joka vuosi ihastella vaahteranlehtien värimuutosta. Ja mitä värejä siellä olikaan! Kirkasta punaista, syvää viininpunaista, okraa, tummanruskeaa, kullanruskeaa ja niin monta muuta ihanaa sävyä, ettei niitä koskaan saanut kaikkia laskettua. Muistan, kuinka joka syksy vaahteranlehtiä oli niin paljon, että haravoimisen jälkeen lehtikasaan olisi voinut sukeltaa. Ja niin tuli aika usein tehtyäkin. 

Punaruskeiden sävyjen vallatessa maisemaa, leviää samalla jonkinlainen hiljaisuus. Se ei ole sellaista samanlaista hiljaisuutta kuin lumen tuoma, vaan pehmeämpää. Se tuoksuu lämpimälle ja kotoisalle.

Kirpeät päivät ja kylmä aurinko

Kylmä aurinko? Siis mikä? 

Kylmä aurinko tulee joka syksy. Se on kirkas ja vaaleankeltainen ja sen valo saattaa aamutuimaan kirvellä silmiä. Se ei lämmitä, mutta sen valo saa punertavat lehdet näyttämään entistä punaisemmilta. Kylmä aurinko kulkee käsikädessä kirpeiden päivien kanssa, joita alkaa yleensä tulla syyskuusta eteenpäin. 

Kirpeää päivää edeltää usein kylmä yö. Aamulla ilma tuntuu raikkaalta kuin jäinen suihku. Kirpeä ja kylmä ilma täyttää keuhkot ja tuntuu, että energiaa latautuu tehokkaammin kuin yhdestäkään supersmoothiesta ikinä. Askel muuttuu kevyemmäksi ja hengitys höyryää ensimmäistä kertaa kevään viimeisten pakkasien jälkeen. Kirpeät päivät saavat mielen pirskahtelevaksi ja saavat unelmoimaan kuumasta kaakaosta ulkoilmassa juotuna. Ajatus lapasien ottamisesta käyttöön ilahduttaa.

Lämpimät vaatteet ja kerrospukeutuminen

Syksy on talven ohella kerrospukeutujan lempivuodenaika. Syksyllä voi kerrospukeutua kunnolla ilman, että hetkeä myöhemmin uhkaa omaan hikeen hukkuminen. En oikein osaa pukeutua kesäisin, sillä tunnollisen kerrospukeutujan tavoin suoritan kerroksia myös kesähelteillä. Vaatekaappiini kurkistaessa "syysihmisyys" näkyy erityisen selvästi: En omista esimerkiksi shortseja, mutta tuubihuiveja ja erilaisia neuletakkeja löytyy kaapeista kymmeniä. Syksy on siitä hassua aikaa, että se saa rakastamaan jopa kumisaappaita.

Syksyn tullen on aina jännittävää kaivaa villasukat, lapaset, kaulahuivit ja pipot kesäsäilytyksestä ja viikata ne odottamaan käyttöönpääsyä. Samalla alkaa putkahdella mieleen ideoita uusiin neuleisiin ja Ravelryn projektijono kasvaa entisestään. Langat ja puikot kaivetaan kesän jäljiltä esille ja lankavarastoon sukelletaan uudella innolla.

Neulominen

Muutamia vuosia sitten neuloin ympäri vuoden, mutta nykyisin harrastus on ajanpuuteen vuoksi jäänyt ehkä hiukan taka-alalle. Joka syksy tulee kuitenkin pakottava tarve päästä neulomaan uusia lapasia, pipoja ja huiveja syksyn väreissä. Lämpimät villalangat, alpakka ja mohair odottavat päästä puikoille ja viimein niitä voi neuloa hikoilematta. Villan tuoksu rentouttaa ja 100% villalangan karheus tekee onnelliseksi. Syksy ja puikkojen hiljainen, rytmikäs naputus kuuluvat yhteen. Neuloen vietetyt pimenevät illat muistuttavat mummosta, jotka neuloi joka syksy ja talvi kymmeniä sukkapareja ja lapasia.

Lämpö

Syksyllä kaivetaan kaapeista myös kesän ajan tarpeettomana olleet peitot ja viltit. Ne kasataan sohvalle odottamaan peittojen sekaan sukeltavia vilukissoja. Olen haalinut meille vuosien saatossa järjenvastaisen määrän vilttejä eri väreissä ja syksyisin tekisi mieli vain viskata koko arsenaali sohvalle ja kaivautua niiden sekaan. 

Haen lämpöä myös kuumista juomista ja esimerkiksi teen kulutus lisääntyy syksyisin. Vaikka en kahvista luovukaan, teekupin ääreen on hyvä istahtaa rauhoittumaan lasten mentyä nukkumaan. Erityisesti mausteiset teesekoitukset nousevat suosikeiksi ja teehyllyyn valikoituu mm. kardemummaa, anista, suklaata ja kanelia. Syksyn ja alkutalven aikaan jopa kahviin tulee ripoteltua piparkakkumaustetta.

Lämpöä tuovat myös omin käsin neulotut villasukat, lapaset ja pipot. Neuletakkeja voi viileällä säällä pukea nahkatakin alle vaikka useamman. Tähän väliin kerron, että nahkatakki on vaate, jota kaipaan yleensä koko kesän ja olen äärimmäisen onnellinen saadessani vetää takin päälleni säiden viiletessä.

Kynttilät

Kynttilät liittyvät omalta osaltaan lämpöön. Ne ovat aika iso pala syksyisessä palapelissäni ja syksyn tullen alan kaivata erityisesti tuoksukynttilöitä. Pienten lasten kanssa kynttilät ovat hiukan haasteellinen yhdistelmä, mutta toistaiseksi olen ratkaissut ongelman käyttämällä paristokäyttöisiä kynttilöitä ja valosarjoja tunnelman luomisessa. Ihan oikeat kynttilät majailevat parvekkeella pienten käsien ulottumattomissa. 

Kynttilät ja valosarjat tuovat lempeää ja pehmeää valoa syksyn hämärään ja niiden ympäröimänä aika tuntuu välillä pysähtyvän. Koti muuttuu muusta maailmasta eristyksissä olevaksi pesäksi, jonka ovi aukeaa ystäville ja lämpöä tarvitseville. 

Tätä listaa selatessa herää kysymys, että miksi se syksy ei ole ykköspaikalla? En osaa sanoa. Varsinkin parin viimeisimmän vuoden kurjien loskatalvien olisi luullut tiputtavan talven pois suosikeista. Ehkä ne lapsuuden pakkastalvet ovat nostaneet talven korokkeelle, jonne syksy ei vielä ihan yletä. Ja onhan talvella joulukin..

Oh well.

Ensi kertaan,

Toodles!

Ps. Jos tykkäsit tektistä, paina tuossa alhaalla olevaa pikkuista tähteä. Siitä tiedän sitten, että kävit :)