Hattaratukkaisen maatuskan olohuoneessa

Meillä oli tänään monta aihetta juhlaan: Kesä on alkanut (lumisade-ennusteesta huolimatta), suunnitelmat nytkähtelevät hiljalleen eteenpäin.

Tänään juhlistettiin myös kahden aivan mielettömän rohkean ja ihanan naisen vision toteutumista. Tänään vietettiin Avot Sie! -ravintolan kutsuvierasavajaisia ja meidänkin perhe pääsi kaivamaan juhlakengät naftaliinista ja ottamaan osaa juhlahumuun. Ja millaiset juhlat ne olivat! Veikkaan, että Puten nimipäivät jäävät tässä nyt kakkoseksi. Ravintola avaa ovensa virallisesti huomenna kello 16, mutta innokkaimmat pääsevät kurkkimaan tunnelmaa jo nyt kuvien muodossa. 

Meidän pesue saapui paikalle muodikkaasti vartin myöhässä ja meitä tervehti jo kaukaa hattaratukkainen maatuska:

Sisällä 50-paikkaisessa ravintolassa oli kotoisa, muttei kuitenkaan mikään painisalimaisen tiivis tunnelma. Rento musiikki soi ja puheensorinaa pulppusi jokaisesta pöydästä. Oma yksityiskohtia skannaava silmäni oli pullahtaa kuopastaan jo tuulikaapissa: kaikkea kivaa katseltavaa siellä täällä, ihan kuin tipahtaneena paikalleen vahingossa, mutta silti kaikki sopi jotenkin yhteen. Mietin hetken, että tointaako tässä edes yrittää sisustaa omaa olohuonetta. Jos vaan majoittuisin tänne. 

Huomaiskohan kukaan jos tuo pinkki kallo katoaisi?
Maaria Jokimiehen taidetta
Ai mitenniin tykkään maatuskoista?
Seinä pukeutui Tuomas Ikosen grafiikkaan. En sitten selhvietä tajunnu ottaa..
Pöytäseuralaisen tuoliin oli laitettu ohjeet, että millä ruumiinosalla tätä huonekalua kuuluu käyttää :P

Meitä syötettiin ja juotettiin ja korville tarjottiin mukavasti soljuvaa, rentoa musiikkia. Yliherkulliselta vaikuttavasta menusta päästiin kokeilemaan Hippie Burger ja Ammuu Burger. Molemmat olivat ihan todella herkullisia (oma vatsa kiittää ammuun välissä olleista Myrttisen suolakurkuista ihan erityisesti), mutta Hippie Burgerin suuhuni saatuani en olisi välittänyt vaikka olisin seisonut alasti keskellä Marian aukiota. Kokonaisen aterian syöminen olisi luultavasti saanut saavuttamaan nirvanan (tulisi muuten huomattavasti halvemmaksi kuin mindfulness-tunnit tai hotjooga). Koko menu on silmäiltävissä (lue: kuolattavissa) ravintolan nettisivuilla. Itse odotan uutta tapaamista Hippien kanssa, mutta myös Veggie- ja Reiposen pulled pork -burgeri kuulostavat hyvältä. Jälkkäriksi maisteltiin Kahvijäätelöä ja Avot Sie sorbettia. Kahvi tuntui olevan meillä muksun mieleen, vaikka äiti olisi mielellään syönyt jäätelönsä ihan yksin. Oh well..

Näiden burgereiden kuvaaminen osoittautui hankalaksi. Ne nimittäin katosivat ennen kuin Honorin kamera ehti puuskuttaa itsensä käyttökuntoon..

Meillä ja monella muulla paikalle saapuneella oli pieniä muksuja mukana ja paikka oli tiiviistä tunnelmastaan huolimatta lapsille passeli. Siellä ne muksut tanssivat musiikin tahdissa aikuisten jutellessa. Tunnelma oli vähän kuin kyläjuhlassa ja ainakin itse tunsin, että me oltiin tervetulleita koko perheenä.

Siitä huolimatta suunnittelin kaverini kanssa, että tänne kun tullaan, jätetään lapset isien vahdittaviksi. Ihan vaan sen takia, että äiti haluaa nauttia sen burgerinsa ja kakkunsa rauhassa. Ehkä ne äidit ottaa mansikkamargaritan myös. Tai kaksi.

Ei mikään ihan tavallinen baaritiski
Tämä nallekarhu löytyy jatkossa baaritiskin takaa.

Illan kuvatuin, ihailluin ja kehutuin parivaljakko (vai kolmikko?) olivat tietysti Anne ja Heidi (ja maatuska): 

Näin kun on saanut sivusta seurata viime kuukaudet näitä naisia, ei voi kuin nostaa hattua, pipoa ja tupeetakin melkoisen pontevasti. Näillä kahdella on mieletön visio ja se on toteutettu uskomattoman hienosti viimeistä yksityiskohtaa myöten. Ilman näiden kahden työpanosta tuota keskimmäistä pahvilyyliä tuskin olisi olemassa. Näitä kahta katsoessa ei jää epäselväksi etteikö kyseessä olisi kaksi rohkeaa yrittäjää, ravintoloitsijaa ja supernaista.

Meikäläisen sanaanhan ei ole mikään pakko luottaa. Parempi on kun menee itse paikan päälle huomenna. Vilkaisin avajaisviikonlopun ohjelmaa ja tulossa näyttäisi olevan ravintoa niin ruumiille kuin sielullekin. Saisikohan viikonlopuksi vielä anottua iltalomaa herraseuralaiselta? hmm..

Joku voisi sanoa, että vein tässä asukuvan ihan uudelle tasolle..

Tästä on tulossa kaikin puolin ihan mahtava kesä ja nyt ainakin oma suosikkipaikka kesäksi (ja muillekin vuodenajoille) on valittuna. Tämän päivän tunnelma on ollut aamusta saakka niin mahtava, että edes päivän viides kakkavaippa ei sitä päässyt latistamaan. Tätä samaa voisi toivoa tuleviinkin päiviin :)

Niin, ja oli meillä perheessä muukin syy pienoiseen juhlaan. Herraseuralainen sai valmiiksi ison projektin ja olen hänestä ihan uskomattoman ylpeä. Vaikka häntä hiukan pinkkien lasien läpi katsonkin, niin hänen osaamisensa sai leukani tippumaan lapsen puurolautaselle. Hän on nimittäin se vikkeläsorminen maestro Avot Sien nettisivujen kulisseissa.

Huikea päivä. Mieletön. Älyttömän mahtava. Sanoinko jo että mieletön!

Huh huh! Hengästyttää.

Ensi kertaan,

Toodles!