Kastelukannun uusi kesätyö

Viimeksi värkkäsin ylimääräisistä helmistä kaulakorun. Helmihommat olivat sen verran kivaa puuhaa, että niille alkoi tulla muitakin käyttöideoita. Yksi idea syntyi eilisestä keskustelusta iskän kanssa, joka meni jotenkin näin:

Minä: Iskä, onko siulla sellasta vanhaa kastelukannua?

Iskä: On joo.

Minä: Hyvä. No sopiiks siitä tehdä jotain?

Iskä: Joo, tee vaan.

Tänään iskä kaivoi kastelukannun saunan ylisiltä ja minä kaivoin sieltä mysteerikassistani pari purkkia sinisävyisiä helmiä. Kannusta puuttui sihti, joten tarvittiin vielä kukkasientä (viinipullon korkki olisi sopinut myös). Vähän rautalankaa ja puolen tunnin istunto puutarhassa johti ikikastelevaan kastelukannuun:

lorilori
pulipuli

Siinä se nyt roikkuu puunkarahkassa pihan reunassa. Aurinko osuu kuulemma helmiin nätisti. 

Saa nähdä kuinka rautalanka kestää kosteaa suomen kesää, mutta voihan nuo sitten vaihtaa ensi keväänä. 

Mitähän noista helmistä vielä keksisi? Onko ideoita?

Ensi kertaan, 

Toodles!