Kesäkukka

Kirjoittelin viimeksi muun muassa siitä, että tällä hetkellä ei ole ollenkaan aikaa minkäänlaisille käsityö- tai diy-jutuille. Vauhti kiihtyy ennen muuttoa vielä lisää ja parin päivän loman jälkeen alkaakin jo ensimmäisten muuttolaatikoiden kantaminen uuteen kotiin. Can't wait!!

Vaatehuonetta tonkiessani tulin löytäneeksi KANGASKASSILLISEN (kyllä vain..) helmiä, joita olin muutama vuosi sitten hamstrannut ennalta suunnittelemattomiin käsityöprojekteihin. Tuolloin huomasin aika nopeasti että utelias taapero ei sovi yhteen pienten helmien kanssa ja projektit jäivät sitten sillä hetkellä toteuttamatta. Helmet hautautuivat tomuisen vaatehuoneen uumeniin muiden hyvin suunniteltujen, mutta ei niin hyvin toteutettujen projektien kanssa.

Istuskelin se säkki sylissäni parvekkeella ja tuumin, että minkä ihmeen takia näitäkin pitää vuositolkulla hillota kaapissa. Eikö niitä nyt voisi käyttää johonkin? Pitääkö aina vaan odottaa sitä täydellistä käyttökohdetta? Mitä jos vaan tekisi jotain ja nauttisi siitä tekemisestä? Kaivoin lankakorista kerän puuvillalankaa ja aloin pujotella lankaganpätkään helmiä käteen osuneesta pussista.

"No mutta. Täähän on kivaa."

Ensin ajattelin että teen vaan ihan tavallisen helminauhan. Sitten se muuttui kaksinkertaiseksi helminauhaksi. Mutta sitten se näytti vähän tylsältä. Vilkaisin pavekkeen pöydällä olevaa ruusua (sillä on muuten identiteettikriisi ja siinä kasvaa tällä hetkellä kolme eri väristä kukkaa). Ruusu. Senhän se helminauha tarvitsee! 

Päätin virkata jämälangasta ruusun ja google löysi Delfia-blogista helpon näköisen virkatun ruusun ohjeen. Helpon siis, jos ei satu olemaan täysin toivoton virkkaaja. Allekirjoittanut on. En ole koskaan oppinut ymmärtämään virkkausta. Ne silmukat riekkuvat valtoimenaan, eikä niiden määrästä ota mitään selvää. Miten ihmeessä niitä kavennetaan? Miten syntyy ympyrä? Neuloessa sentään kaikki silmukat ovat kurinalaisesti puikoilla. No anyway, jollain ihmeen konstilla sain kukan virkattua ja mallailin sen sitten sopivalle korkeudelle helminauhaan. Parilla pistolla keskeltä ja yläreunasta kiinni. Valmis!

Tämä projekti oli taas hyvä muistutus siitä, että käsityö voi olla välillä hyvinkin simppeliä puuhaa. Vaikka käsitöiden hyvää mieltä tuottavasta vaikutuksesta on hyvin vähän tutkimustietoa, lukeudun ainakin itse siihen ihmisryhmään, jonka mieliala kohenee kun saa aikaan jotain konkreettista omilla käsillä. Vielä parempi, jos lopputulos on syntynyt ikäänkuin "go with the flow" -fiiliksellä, kuten tämä koru.

Tämän korun jälkeen aloin jo ideoida vastaavaa vaaleamman sävyisenä ja vaaleahkoilla "juhannusruusuilla" koristettuna. Pitääköhän helmiä alkaa etsiskellä lisää..

No, katsotaan. Lomalle oli kyllä yksi toinenkin projekti mielessä..

Ensi kertaan,

Toodles!