Lost at laundry mountain. Kuinka selvitä kuukausi ilman pesukonetta?

Pyykki (subst.) tarkoittaa pesuun meneviä likaisia vaatteita tai pesusta tulleita puhtaita vaatteita (Wiki). Pyykkiä ei pidä sekoittaa rajapyykkiin, joka liittyy maanmittaukseen, eikä sillä näin ollen ole juurikaan tekemistä tekstiilihuollon kanssa. Kun pyykkiin liitetään etuliite "lika", tarkoitetaan tekstiilejä, jotka syystä tai toisesta odottavat pesua. Tätä lajiketta syntyy paljon erityisesti lapsiperheissä ja yleensä etuliitteestä hankkiudutaan eroon pesemällä pyykki pesukoneessa. Vaan mitä tapahtuu, kun pesukonetta ei voi käyttää kuukauteen?

Muistan sen aamun vieläkin. Ajoin aamulla meidän parkkipaikalle ja samaan aikaan parkkipaikalta teki lähtöä maalausliikkeen auto. Kuskilla oli jotenkin tympiintyneen oloinen ilme kasvoillaan ja toisaalta hän näytti siltä, kuin olisi luikkimassa vaivihkaa karkuun rikospaikalta. Arvelin, että tyyppi oli juonut aamulla kitkerää kahvia tai sitten kyseessä oli tavallista vakavampi "resting bitch face"-syndrooma. Parkkeerasin auton ja kävelin kohti kotiovea autuaan tietämättömänä pian tajuntaani jysähtävästä uutisesta.

Alaovella se odotti. Kauempaa ei nähnyt vielä mitä siinä luki, mutta tunsin jo, että tästä ei hyvä seuraa. Meidän alaovessa ei yleensä ole mitään lappuja, joten jostain vakavasta oli kyse. Samalla havaitsin samanlaisen A4-kokoisen lappusen pyykkituvan ulko-ovessa.

Uusimme pyykkituvan ja kuivaushuoneen lattian. Työ alkaa xx.xx. ja kestää noin kuukauden...

!!!!!!

Samassa tunsin, kuinka mäntysuovan makuinen pala nousi kurkkuuni. Käteni pusertuivat nyrkkiin, kuin valmiina hinkkaamaan ruosteista pyykkilautaa (Ei siis sellaista mikä miehillä on paidan alla. Valitettavasti) niin että veri rystysistä vain roiskuu.

Juoksin yläkertaan niin kovaa kuin töppöjaloillani pääsin ja saatuani oven perässäni kiinni, haukoin hetken henkeä etusormi pystyssä. Kerrankin oli kunnon uutispommi miehelle. Tän varjoon jäisi helposti joka-aamuisen oravien käpyrallin kommentointi.

Olen meidän muutosta saakka ollut äärimmäisen onnellinen siitä että meillä on ihan mahtava pyykkitupa. Meillä on iso pesukone ja sen vieressä kauan kaipaamani kuivausrumpu. Lisäksi siellä on kuivaushuone, jossa ei tarvitse odottaa vuorokautta kalsareidensa kuivumista. Tilaa olisi vaikka mattoja pestä. Kiva bonus on myös se, että pyykkitupaan pääsee yleensä milloin haluaa, koska useimmilla asukkailla on oma pesukone. 

Näiden positiivisten seikkojen vuoksi päätimme muuton aikaan jättää tuomatta omaa pesukonettamme kotiimme. Se kun pesee 40 asteen ohjelmaa pari tuntia ja pyykkiä mahtuu sisuksiin nelisen kiloa. Alakerran kone taitaa olla 8-10kg ja neljäkymppiä pyörähtää reilun 40 minuuttia ja tunnin kuluttua pyykki on jo valmista kaappiin viikattavaksi. Ei siis olisi ollut kovinkaan järkevää ahtaa kylppäriin pesukonetta, sillä kaikenlaista tavaraa siellä on jo muutenkin. 

Mutta nyt oltiin sitten lirissä. Eli liemessä. 

Kuukauden takia en ollut valmis sitä omaa konettakaan meille kantamaan. Selkäkin oli vihoitellut jo jonkin aikaa. Kuka sen muka kantaisi ja ennen kaikkea: Kuka kantaisi minut kun se selkä paukahtaisi kesken sen pesukoneen köijäämisen??

Istuttiin miehen kanssa alas ja piirrettiin sotasuunnitelma seuraavalle kuukaudelle.

Ensinnäkin, meillä oli aikaa siihen ennen kuin pyykkitupa poistuisi käytöstä, joten pesin kaiken mahdollisen mitä likaisena sattui olemaan. Sohvan päällisiä en pesuun repinyt, mutta melkein kaiken muun. Pesukoneettomaan kuukauteen lähdettiin siis kaapit (ja joka ikinen pyykkipussi, kori ja nurkka) täynnä puhdasta pyykkiä. 

Miten lapsiperhe pärjää kun pesukonetta ei ole?

Isoäitini sukupolvi luultavasti nauraisi ylemmälle kysymykselle niin että pannukahvi tassilta hölskyisi. Suloista sakkia noi nykynuoret.

No, yritetään nyt kuitenkin:

  1. Venytä pesuväliä. Nykyisin pestään pyykkiä ehkä hiukan liiankin hanakasti ja vaatteet vaihdetaankin hiukan liian tiheään. Pesuvälin venyttäminen onnistuu kaikkein helpoiten vaatetta tuulettamalla. Viedään siis vaatteet päivän päätteeksi pihalle henkarissa ja annetaan tuulettua. Esimerkiksi villavaate raikastuu tuuletuksella oikein mukavasti. Tuulettamiseen ei tarvita erityisen viileää säätä tai pakkasta, vaan vaatteen raikastaa ihan samalla tavalla vaikka elokuun helteinen paahde. Toki kannattaa muistaa, että vaate tulee kiikuttaa tuulettumaan mahdollisimman pian, eikä sitä tule jättää ensin muhimaan viikoksi makuuhuoneen lattialle. Myöskään tahrainen vaate ei tuulettamalla peseydy.
  2. Tee paikallinen tahranpoisto. Pieni tahra vaatteessa ei tarkoita että koko vaate pitäisi pestä. Tahrat kannattaa poistaa mielellään heti kun ne syntyvät. Tahranpoistoon voi kokeilla tahrasta riippuen esimerkiksi erilaisia tahranpoistoaineita tai sappisaippuaa. Tahran kohdasta riippuen koko vaatetta ei saata joutua edes kastelemaan.
  3. Pese pikkupyykkiä käsin. Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta muutamien vuokranantajien sopimusehdoissa kielletään muun kuin pikkupyykin peseminen käsin pesualtaassa. Mutta harvoinpa sitä nyt tuleekaan työhaalareita vessan lavuaariin likoamaan laitettuakaan. Pikkupyykkiä käsin pesemällä voi kuitenkin pötkiä pesukoneettomuuden iskiessä aika pitkälle, sillä niitä isompia vaatteita voi tuulettaa. Älä tuuleta pikkareita, se on ällöä.
  4. Jos/kun pyykinpesulle tulee suurempi tarve, voi kääntyä sukulaisten/ystävien/naapurin puoleen, ja kysyä onnistuisiko koneellisen hurauttaminen vaikkapa pullakahvia vastaan. Toki tämä nyt ei ole "kuinka selvitä ilman konetta"-neuvo, mutta oletus ei ole että kaikki pesukoneet ovat maailmasta kadonneet samalla hetkellä. 
  5. Jos ystäviä/tuttavia/naapureita (miten??) ei ole käytettävissä, kannattaa ottaa selville mitkä kotikaupungin pesuloista tarjoavat pesupalveluita vesipesupyykille. Lappeenrannassa kannattaa kokeilla esimerkiksi seuraavia: Pyykkityttö, EK-Pesulat tai SOL. Joihinkin paikkoihin voi mennä pesemään itsepalveluna, mutta esimerkiksi SOL taitaa pestä ainoastaan palvelupesuna.

Keinoja on varmasti muitakin, mutta meillä ollaan menty noilla neljällä ensimmäisellä. Meillä on koko ajan ollut mahdollisuus mennä mummolaan pesemään pyykkiä, mutta halusimme kokeilla kuinka pitkälle pyykkiä kummemmin pesemättä pötkii. Meillä päästiin melkein kolmeen viikkoon. Jos meillä asuisi kovin pahasti hikoavaa tai hullun vimmalla vaatteitaan sotkevaa sakkia, olisi pyykkihommiin joutunut lähtemään aikaisemmin. Esimerkiksi ronskisti hikistä vaatetta kun ei kannata muhituttaa pyykkikorissa kovinkaan kauaa, sillä hiki tekee huonoa vaatteen kuiduille.

Pyykkikoneettomuudesta on myös seurannut omalla kohdalla hiukan vapautuneempaa vaatteiden yhdistelyä ja vaatekaapin unohtuneet aarteet ovat päässeet käyttöön, kun luottovaatteet ovat olleet odottamassa pesua. Mielenkiintoinen kokeillu. Olen myös huomannut suhtautuvani pyykkäykseen aikaisempaa vähemmällä fanaattisuudella. Me ei hukuta likapyykkiin vaikka en pesisi kuutta koneellista viikossa pyykkiä. Olen siis oikeasti usein tehnyt niin.

No, voiton puolella ollaan. Pari päivää sitten rappukäytävässä haisi maali. Niin että pyykkituvan seinät taitaa saaneen maalin pintaansa. Kohta tää loppuu.

Ja jos nyt mietit: Ei, mieheni ei pitänyt tätä yhtä jysäyttävänä uutispommina kuin minä. Mutta tulin paljastaneeksi että puhdas pyykki ei olekaan maagisen pyykkikeijun taikomaa.

Ensi kertaan,

Toodles!

ps. Jos juttu miellytti, klikkaa tuossa tekstin alla olevaa pientä tähteä <3