Luurankoja vaatekaapissa - Fashion Revolution 2017

Jenna kirjoitti eilen blogissaan Vaatevallankumouksesta ja tekstin luettuani aloin miettiä miltä se oma vaatekaappi mahtaakaan näyttää. Aihe on mielenkiintoinen itselleni sekä ammatillisesti, että toivottoman vaateaddiktin näkökulmasta. Tämän vuoden Vaatevallankumous tehdään 24.-30. huhtikuuta, joten aihe on juuri nyt erityisen pinnalla.

Vaatevallankumous oli itselleni vielä jostain syystä hiukan vieras käsite. Ehkä osasyy on se, että olen jotenkin kokenut olevani jossain määrin kaiken tämän ulkopuolella. Oman vaatekaappini sisällöstä noin 75% on kierrätettyjä vaatteita, joten ajattelin, että kulutukseni olisi jotenkin eettisempää. Mutta todellisuudessa, vaikuttaessani tekstiilijätteen määrään, ostan joka tapauksessa vaatteita, joiden niskassa lukee usein H&M, Zara tai Mango ja jalkoihini sujautan Converset. Vaikka kuluttajana teen harvoin hankintoja kyseisten merkkien kaupoista, olen silti osa ketjua. Piti siis ottaa selvää tästä vallankumouksesta ja päästää vaatekaapin luurangot esiin.

Bangladeshissa romahti huhtikuussa 2013 Rana Plaza -niminen ostoskeskus, jonka yläkerroksissa oli vaatetehtaita. Hatara rakennus oli edellisenä päivänä määrätty evakuoitavaksi, mutta ompelijat oli tilausten myöhästymisen pelossa pakotettu töihin. Seurauksena oli vaateteollisuuden historian suurin tehdasonnettomuus: 1133 ihmistä kuoli ja yli 2500 loukkaantui. (Lähde: Fashion Revolution, Opettajan materiaali)

Fashion Revolution syntyi tuon, vuoden 2013 tehdasonnettomuuden jälkeen ja kampanjapäivää vietetään vuosittain onnettomuuden vuosipäivänä. Kampanja on muutamassa vuodessa kasvanut yli 90 maata kattavaksi liikkeeksi, jonka tarkoituksena on herätellä vaateteollisuutta vastaamaan kuluttajien vaatimukseen tuotannon vastuullisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Vuonna 2016 yli 70 000 ihmistä kysyi #whomademyclothes ja yli 1000 vaatemerkkiä vastasi #imadeyourclothes. Vastausten määrä nousi tuolloin edellisestä vuodesta 448%. (Lähde: Fashion Revolution Finland, tekijän opas)

Kuinka hyvä valinta Vaatevallankumouksen kannalta ovat kierrätetyt kengät? Onko tällä merkitystä?

Kokonaisuutena kampanja on vaikuttanut työntekijöiden olosuhteisiin ja ympäristöön melko vähän. Bangladeshin vaatetehtaissa työskentelevät kokevat edelleen suullista ja fyysistä väkivaltaa, tekevät pakkoylitöitä ja saavat epäkohtia esiin nostaessaan osakseen esimerkiksi tappouhkauksia (Lähde: maailma.net). Hiljalleen vaateyritykset ovat kuitenkin alkaneet kertoa tuotannostaan hiukan aikaisempaa avoimemmin. Tänä vuonna sadasta suurimmasta yrityksestä 32 avasi tuotantoketjuaan julkaisemalla tiedot kaikista ompelimoistaan ja 14 yritystä vei avoimuuden pidemmälle, julkaisemalla tiedot esimerkiksi kankaan värjäyksestä. Kuitenkin, esimerkiksi puuvillan alkuperää ei kertonut kukaan. Vaatevallankumouksen tarkoituksena onkin saada yritykset selvittämään ja kertomaan, missä tuotteet tehdään, jotta tuotannon vastuullisuutta voidaan valvoa koko matkan kankaan materiaalin valmistuksesta aina kuluttajan vaatekaappiin saakka. (Lähde: Fashion Revolution Finland, Tiedote)

Tänä vuonna Vaatevallankumous pyrkii muistuttamaan, että myös kuluttajalla on tietty vastuu. Esimerkiksi me suomalaiset tuotamme joka vuosi keskimäärin 13 kiloa tekstiilijätettä per henkilö. Määrä on hurja. Tähän pyritään saamaan aikaan muutosta muun muassa opastamalla kohti järkevämpää kulutusta ja pidentämällä tekstiilin elinkaarta:

Vaatevallankumous näkyy tänä vuonna Suomessa 15 eri paikkakunnalla yhteensä noin 30 tapahtumassa, joita vapaaehtoiset kampanjoijat ja myös vaatemerkit itse järjestävät. Suosittuja ovat esimerkiksi vaatehuolto- ja tuunaustyöpajat, vaatteidenvaihtotapahtumat sekä elokuvanäytökset. Myös osa suomalaisista alan yrityksistä avaa ovensa ja kertoo omasta tuotannostaan. (Lähde: Fashion Revolution Finland, Tiedote)

 

Mitä se läpinäkyvyys sitten tarkoittaa ja kuinka sitä mitataan? Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan julkista keskustelua esimerkiksi yrityksen toimintatapoihin, henkilöstöön, hallintoon ja päämääriin liittyen. Tässä tapauksessa läpinäkyvyyttä mittaa Fashion Transparency Index, joka julkaistiin eilen. Listauksesta löytyy 100 suurinta maailmanlaajuista brändiä ja jälleenmyyjää, perustuen heidän antamiinsa tietoihin muun muassa tavarantoimittajista, toimitusketjuista ja käytännöistä, sekä sosiaalisista- ja ympäristövaikutuksista. Tänä vuonna yksikään yritys ei päässyt edes lähelle 100% läpinäkyvyyttä, mutta joukossa oli useita yllättäjiä. Niin hyvässä kuin pahassakin. 

Vaatehankintoja maaliskuulta. Kuinka pärjäsi Fashion Transparency indexissä esimerkiksi Converse?

Aihe herättää paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Omaa kulutusta olisi hyvä pohtia hiukan syvemmin. Voiko jotain muutoksia tehdä? Kuinka omaa kulustusta siellä kirppiksellä voisi muuttaa parempaan suuntaan ja olisiko korjausliikkeellä merkitystä? Voisiko omien vaatteiden elinkaarta pidentää vielä jotenkin?

No, juuri nyt voin ainakin vaikuttaa tähän kirjoittamalla tämän postauksen ja toivoa, että sen lukija vilkaisee vaatteestaan sen valmistajan ja kysyy #whomademyclothes.

#whomademyclothes. Mossimo kuuluu Targetin tuoteperheeseen.

Kampanjan hengen mukaisesti käänsin puseroni nurinpäin ja haastan jokaisen lukijani tekemään samoin. Vaikka yleensä olen sitä mieltä, että peukku tai # ei auta ketään, niin tässä tapauksessa niiden voima on jo todistettu.

Kuka sinun vaatteesi teki? Ajatuksia omasta paidastani löytyi osoitteesta feelgoodstyle.com.

Ensi kertaan,

Toodles!