Viiksi-Vallujen tonttuparaati

Jouluaattoon on aikaa karvan yli kuukauden verran. Monen mielestä tässä vaiheessa ei vielä oikeastaan "saisi" touhottaa joulujuttuja, mutta kaltaiselleni joulua rakastavalle tyypille on luonteenomaista venyttää joulun valmistelua mahdollisimman pitkälle ajalle. Tänä vuonna aloitin jouluun virittäytymisen mm. maalaamalla puisia joulutonttuja.

No ok, true hc jouluintoilija aloittaa joulun valmistelun kyllä jo paaaljon aikaisemmin kuin marraskuussa, mutta itselleni tämä ajankohta on yleensä ollut se jolloin alan ihan toden teolla innostua joulusta. Jouluvalojahan olen toki ripotellut pitkin kotia jo kuukauden ajan ja ensimmäiset koristeet ostin lokakuun lopussa. Muutamana edeltävänä vuonna on joulun aikaan liittynyt jatkuva kiire, joten tänä vuonna pääsee nauttimaan ihan olan takaa, koska oikeastaan minkäänlaisia kiireitä ei varsinaisesti ole.

Ja nyt aloitin nautiskelun tekemällä jotain, mitä en ole pitkiin aikoihin tehnyt. Nimittäin askartelemalla. Tai oikeastaan maalaamalla. 

Nuorempana piirsin monena vuonna perheemme kaikki joulukortit puuvärein ja isä on niistä muutaman säilyttänytkin. En halua kuulostaa siltä että tuuttailisin omaa torveani, mutta täytyy myöntää että niitä katsellessa tuumin olleeni piirtämisessä tuolloin aika etevä. Valmistuttuani artesaaniksi vuonna 2007 en juurikaan ole löytänyt syytä piirtää (jotenkin se huvikseen piirtely ei meinaa luonnistua), enkä muista enää milloin viimeksi tartuin siveltimeen ennen eilisiltaa.

Tällä kertaa sivellin ei piirtänytkään paperiin, vaan puiseen palikkaan. Tarkemmin ottaen tuollaiseen vinoon sahattuun pulikkaan, josta oli tarkoitus tehdä tonttuja. Ajattelinkin esitellä tässä näihin tonttuherroihin tarvittavat välineet ja työvaiheet.

Villiviiksinen tonttu-ukko

Tarvikkeet:

Puisia, vinoon sahattua pulikoita. Mitä tasaisempi sahauspinta on, sitä helpompi sille on maalata

Akryylimaaleja. Kannataa varata reilusti punaista ja valkoista. Itselläni oli käytössä:

  • punainen
  • oranssi
  • okra
  • musta
  • ruskea
  • valkoinen

Siveltimiä eri kokoisina. Kannattaa varata myös melko pieniä

Vettä ja lasi

Lyijykynä

Musta tussi

Aloita hahmottelemalla tontulle pipon reuna, parta ja nenä. Näitä ei ole toki pakko piirtää, mutta itselläni helpotti, kun oli edes jonkinlainen suuntaviiva että mistä maalataan.

Maalaa kasvot, pipo ja parta. Partaa voi maalata myös alareunan yli, jolloin se ikäänkuin roikkuu hiukan pidempänä. Käytin hattuihin ja kasvoihin useita eri sävyjä: Hattuun punaista, oranssia ja ruskeaa. Kasvoihin pääasiassa valkoista, ruskeaa ja okraa.

Pohja on valmis! Anna kuivua hetki.

Pohjan jälkeen ovat vuorossa yksityiskohdat: Pakkasen purema nenä, punaposket, parta ja villit viikset.

Omat tonttuni eivät olet puhtaan valkopartaisia, koska sellaiset vanhan ajan tallitontut ovat aina viehättäneet puhtoista pukkia enemmän. Näiden tonttujen partoihin käytin aika paljon harmaan eri sävyjä ja jopa ihan mustaa. Sudi partaan sävyä pyörähtelevin liikkein, niin saat aikaan kikkaran parran.

Viiksivallujen tärkein yksityiskohta ovat tietysti THE VIIKSET. Näistä tyypeistä suurin osa tuntuu ottaneen mallia Hercule Poirotilta, mutta yksi (tämä esimerkkitapaus) on ehkä hiukan enemmän Lemmyn kaltainen. Mietin myös Salvador Dalía, mutta jäivät vielä toistaiseksi tekemättä. Viiksiin kannattaa paneutua mahdollisimman pienen siveltimen kanssa ja maalia voi sutia useita kerroksia. Huomasin itse, että mitä kosteammalla siveltimellä teen, sitä tarkemman rajan saan aikaiseksi.

Näillä tontuilla on viikset viimeisen päälle ojennuksessa

Parran jälkeen maalataan nenään hiukan muotoa ruskean eri sävyillä ja sipaistaan aavistus punaa nenänpäähän. Sama poskiin. Tässä kannattaa olla varovainen, sillä Lemmyllä tuntui nenä punottavan hiukan liikaakin.

Sipaise vielä valkoisella maalilla hattuun reunus.

Silmät ja suu piirretään pehmeäkärkisellä tussilla. Olen tosi huono piirtämään kasvoja, joten päätin oikaista näin. Mutta oikeastaan näistä nappisilmistä tuli tosi herttaisia.

Jotain puuttuu vielä..

Vielä puuttuu eräs yksityiskohta. Nimittäin kulmakarvat. Kulmakarvoilla saa vielä ilmeeseen paljon aikaan ja tässä voi määrittää millaisella fiiliksellä viiksivallu paraatiin lähtee. 

Kulmakarvat sudin paksuiksi pehkoiksi joissa on samanväristä haituvaa kuin parrassakin. En oikein jaksa uskoa että tontut nyppivät kulmakarvojaan, joten mitä tuuheaampi, sen parempi

Valmiina paraatiin!

Tip tap! Tonttu-ukko on valmis. Tälle voisi vielä halutessaan liimata tupsun hattuun tai neuloa huivin, mutta nämä ovat ihan paraatikuntoisia näinkin.

Itse en lakannut pintaa, koska ukkelit marssivat pääasiassa sisätiloissa, mutta jos tontut on tarkoitus pitää ulkona, kannattaa niihin varmasti laittaa kerros lakkaa.

Mitäs tykkäätte?

Miusta tuntuu, että käyn ostamassa lisää maalia ja haalin lisää pulikoita...

 

Ensi kertaan,

Tip tap..eiku!

Toodles!

Ps. jos tontut miellyttivät niin painahan tuota pientä tähteä. Luen mie mielelläni kommenttejakin. Keksi vaikka tuolle Lemmylle uusi nimi ;)