Rakkaudesta Jouluun osa 1.

Joulu. Olen saanut viettää joulun jo 40 kertaa samalla "kaavalla" ja toivon, etteivät tulevat vuodet tuo mitään uutta tullessaan. Minulle joulu on "kovan ytimen" juhla, se on lämmön ja rakkauden juhla, se on täynnä vatsanpohjassa kiprivää jännitystä, houkuttelevia tuoksuja, touhua, tohinaa ja käärepapereiden rapinaa.

Ajattelin, että kirjoittaisin lämpimiä ajatuksia joulusta, Joulusta, joka lähtee sydämestä ja palaa suoraan sisimpään. Teen tuon matkan kuitenkin itselleni rakkaiden kuvien kautta, joita olen viime vuosina ottanut - kiitos kännykkäkameran :)

Julunvietto alkaa adventista ja jokainen syttyvä kynttilä vie meidät lähemmäs Herramme syntymäjuhlaa.
Viime vuoden marraskuiselta mökkireissulta tarttui matkaan kassillinen mustikanvarpuja. Kotona kietaisin varvut kranssiksi ja tontun reunalle istumaan. Kranssi oli kuin tehty etupihan kuistille heinäseivastikkaista roikkumaan.
Ja kun kranssiaiheeseen päästiin... Viime vuonna tein myös ensimmäisen suodatinpussikranssini. Tuossahan tuo on olohuoneen seinällä ollut koko vuoden :)
Piparitalo kuuluu jouluun. Kolme vuotta sitten löysin sattumalta silikoniset suklaatalomuotit, ja pakkohan niitä oli kokeilla...
Pari vuotta sitten tein samoilla suklaatalomuoteilla riisisuklaajoulutalon. Ripaus tomusokeria pintaan ja Toffifeeta pihalle :)
Viime jouluna kokeilimme ensimmäistä kertaa omatekoista konjakkisinappia. Suosittelen! Maistuu kinkun kanssa erinomaiselta :) Tuo Villa Ollikainen oli ravintolapäivään liittyvä sanaleikki, joka sitten jäi elämään omaa elämäänsä :)
Heinäseiväsenkelit ja huovutetut sydämet.
Omatekoiset joululaatikot. Kiitos valmiin lanttu- ja porkkanasoseen, valmiistaminen onnistuu helposti ja lopputulos vie kielen mennessään. Vai onko se joulun maku, joka maustaa kaiken....
Perinteisen joulutortun uusi muoto :)
Mikä sen ihanampi iltasatukirja kuin Mauri Kunnaksen "12 lahjaa joulupukille" :)

Ihanaa joulunodotusta Sinulle!